Uudet energiatehokkuussäädökset vahvistavat talotekniikkasuunnittelijan roolia

Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat uudet energiatehokkuussäädökset kiristävät entisestään talojen u-arvovaatimuksia. Seuraava askel on ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säterin mukaan siirtyminen primäärienergiaperiaatteeseen, jonka mukaisesti ei enää arvioida ensisijaisesti rakenteiden lämmöneristävyyttä vaan energiankulutusta.

Rakennusten energiankulutusta on 1970-luvun energiakriiseistä lähtien pyritty hillitsemään toisaalta rakenteellisin ja toisaalta taloteknisin keinoin. Ongelmana on ollut, että talonrakentamisen ja lvi-tekniikan asiantuntijat ovat toimineet erillään toisistaan. Näin kokonaisuuden optimoiminen on jäänyt vähälle huomiolle. Primäärienergiaan siirtymisen myötä yhteistyö tullee tiivistymään; tällöin tarkastellaan rakennuksen kokonaisenergiankulutusta, joka riippuu sekä rakenneteknisistä että taloteknisistä ratkaisuista.

– Nykyisissä energiatehokkuussäädöksissä kuten myös nyt lausuntokierroksella olevissa uusissa säädöksissä energiatehokkuutta tarkastellaan pelkästään talon rakenteiden ja talon omien järjestelmien kannalta. Primäärienergiatarkastelu sen sijaan ottaa huomioon lisäksi energian tuotantotavan, Helena Säteri toteaa.

Primäärienergian sisällyttäminen energiatehokkuuden arviointiin liittyy kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka vahvistettaneen lähikuukausina. Strategian painotukset täsmentyvät myöhemmin; tärkein kriteeri energiantuotantomuotoja arvotettaessa joka tapauksessa on niiden käytöstä aiheutuva hiilijalanjälki. Konkreettisesti tämä tulee otetuksi huomioon talon energialukua määritettäessä: mitä pienempi hiilijalanjälki, sitä parempi energialuku.

Konsultit laskevat jo todellista kulutusta

Vaikka talojen energiatehokkuussäädökset vielä ovat siinä mielessä harhaanjohtavia, ettei niissä oteta kantaa energiataloudellisiin kokonaisuuksiin, talotekniikan johtavat suunnittelutoimistot ovat jo pidemmän aikaa laskeneet tällaisia kokonaisuuksia. Kiinteistöjen energiatekniikkaan vihkiytyneitten asiantuntijoiden määrä on kuitenkin vielä pieni.

– Meillä on tällä hetkellä useampia kokopäiväisesti energiatehokkuuteen sekä energian kulutukseen ja tuottamiseen keskittyviä suunnittelijoita, jotka kyllä hallitsevat erilaiset energialaskelmat ja tekevät niitä jatkuvasti. Tällaisten asiantuntijoiden tarve tulee voimakkaasti kasvamaan, toteaa suunnittelujohtaja Pertti Liljeblom Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:stä.

Liljeblom olettaa ainakin korkeakoulujen jo reagoineen tähän tarpeeseen, koska yrityksen palvelukseen hakeutuu nykyään aiempaa suurempi määrä energiatekniikkaa opiskelleita. Toistaiseksi energiatekniikka ja lvi-tekniikka ovat erikoistumishaaroja, mutta jatkossa hän uskoo energiatekniikan muodostavan itsenäisen, aiempaa monipuolisemman koulutussuuntansa.

– Työelämässä tullaan tarvitsemaan lisää osaajia, joilla on kokonaisvaltainen näkemys kiinteistöjen energiakysymyksiin. Tällaisella ammattilaisella on energiaosaajalle riittävä tietämys perinteisen lvi-tekniikan lisäksi myös rakenteista, sähkötekniikasta sekä elinkaari- ja ympäristökysymyksistä, Liljeblom pohtii.

Toistaiseksi energiatehokkuuskysymykset laajasti hallitsevan ammattilaisen taidot ovat kertyneet paljolti projektityössä. Koska kyseessä on konsultin työnkin kannalta suhteellisen uusi ja laaja asia, valmiuksien kehittäminen vaatii kehitystyötä.

– Meillä on sen verran resursseja, että tällainen kehitystyö on ollut mahdollista. Ilman näitä resursseja on tietysti vaikeampi vastata usein muuttuvien energiatehokkuussäädösten mukanaan tuomiin haasteisiin, ainakaan kovin nopealla aikataululla, Liljeblom toteaa.

Urakoitsijoiden osaamisvaatimukset kasvavat

Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset lisäävät kiinteistöjen käyttäjien paineita ymmärtää kiinteistöjensä talotekniikkaa – ainakin sen verran, että laitteita käytetään mahdollisimman energiataloudellisesti. Aina ei tällaista ymmärrystä ole, ja siksi urakoitsijoiden rooli asiakkaidensa neuvojina tulee entistä tärkeämmäksi.

– Suurissa kiinteistöissä ei yleensä riitä pelkkä käytön opastus, vaan tarvitaan laitteiden taloudellisen käytön jatkuvaa seurantaa. Kaiken kaikkiaan urakoitsijoiden ammattitaidolle tulee uusia vaatimuksia uusien energiatehokkuussäädösten myötä, arvioi liiketoimintajohtaja Pekka Karppinen Are Oy:stä.

Karppinen myös muistuttaa siitä tärkeästä käyttötaloudellisesta seikasta, että tasaisen lämpötilan vaatimus voi johtaa suureen jäähdytysenergialaskuun. – Kiinteistöjen käyttäjille tulee voida tarjota entistä tarkempaa tietoa siitä, mitkä ovat tällaisten vaatimusten energiataloudelliset vaikutukset, Karppinen sanoo.

Primäärienergia-ajattelun yleistyessä hän pitää itsestään selvänä, että järkevästi toimiva urakoitsija kehittää valmiuksiaan asentaa kaikkia uusiutuviin lämmönlähteisiin perustuvia järjestelmiä.

Valmistavalle teollisuudelle mahdollisuus uudistua

Myös osa taloteknisiä laitteita valmistavasta teollisuudesta on muuttanut liiketoimintastrategiaansa ja näin varautunut tuleviin energiapoliittisiin päätöksiin. Esimerkiksi öljypolttimia valmistava Oilon aloitti 2002 maalämpöpumppuliiketoiminnan. Aluksi yhtiö toimi kehittäjänä ja markkinoijana; pumppujen valmistaja oli Asko Kodinkoneet. Tänä vuonna Oilon meni vielä syvemmälle strategiamuutoksessaan ja ryhtyi valmistamaan näitä tuotteita itse. Oilon valmistaa myös usean lämmitysjärjestelmän yhdistäviä hybridijärjestelmiä. 

– Meillä on Hollolan maalämpöpumpputehtaallamme jo 50 työntekijää. Tällä hetkellä meillä on meneillään asennusliikeverkostollemme perehdyttämisohjelma, jonka myötä öljypolttimiin alun perin erikoistuneet ammattilaiset pystyvät jatkossa palvelemaan myös maalämpöpumppujen ja muiden uusien ratkaisujen asennuksessa, kertoo Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkola.

Pekkola painottaa öljylämmitysjärjestelmien muunneltavuutta, millä on suuri merkitys siirryttäessä primäärienergia-ajatteluun ja sen myötä yhä useammin uusiin energiamuotoihin. – Vanha öljylämmitysjärjestelmä ei yleensä jää tarpeettomaksi. Sitä voidaan täydentää esimerkiksi aurinkopaneeleilla, jotka niin ikään kuuluvat nykyiseen toimitusohjelmaamme. Lisäksi on hyvä muistaa, että nykyisissä kattiloissa voi mallista riippuen polttaa öljyn asemesta muutakin kuten esimerkiksi pellettejä, Pekkola toteaa.

Hän pitää myönteisenä siirtymistä primäärienergia-ajatteluun, mutta toivoo, ettei poliittisilla päätöksillä tarpeettomasti rajoitettaisi valmistavan teollisuuden mahdollisuuksia tuotekehitykseen. – Toisin sanoen mielestäni ei pidä luoda kategorisia järjestyksiä sen suhteen, mikä energiamuoto on hyvä ja mikä huono ja sen perusteella kieltää jokin ja sallia jokin toinen. Parempi olisi jättää tilaa kehittää erilaisia tekniikoita ja katsoa vasta sitten, mikä täyttää kriteerit ja mikä ei.

teksti: Vesa Tompuri