Are-konsernin uusi toimitusjohtaja Heikki Pesu lähtee kohentamaan yrityksen tulosta luottavaisena; arvostetussa talossa on kokemusta ja osaamista. Pesun erityisiä huomionkohteita ovat talotekniikkaurakointi ja korjausrakentaminen.
– Ei mitään hokkuspokkusta. Palikoita tarvitsee hioa ja järjestellä uudelleen.
Lvi-, lämpö-, virtaus- ja energiatekniikan koulutuksen saanut DI Heikki Pesu aloitti Are-konsernin toimitusjohtajana syyskuun alussa. Pesu otti vastuulleen yrityksen, jolla on 1750 työntekijää, 19 toimipaikkaa ympäri Suomen sekä tytäryhtiöt Are Lining Oy, Airmec Oy ja ZAO Are St. t. Petersburg Venäjällä.
Are kuuluu Onvest-konserniin, jossa sen sisaryrityksenä on Onninen Oy. Vuonna 2008 Are teki 4,6 miljoonan euron liikevoiton 254 miljoonan liikevaihdolla. Sen jälkeen tulos on ollut kahtena peräkkäisenä vuotena miinusmerkkinen 12 miljoonan verran.
– Pari huonoa vuotta on alla, jotain on tehtävä. Pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto kuvasi tehtävääni hyvin tiiviisti: tärkeintä on kannattavuuden parantaminen, Pesu sanoo.
Vuoden 2008 taantuma toi vaikeuksia koko rakennusalalle, ja Aren tunnusluvut ovat sen jälkeen jääneet muita alan toimijoita heikommiksi.
Pesu korostaa, että Aren liiketoiminta-alueista kiinteistöpalveluilla, teollisuuden palveluilla ja Venäjän-toiminnoilla menee hyvin. Venäjän osuus liikevaihdosta on kymmenisen prosenttia, ja hyvästä kokemuksesta huolimatta Are ei ole Pesun mukaan lähdössä muille maailman turuille.
– Pietarissa on valtavan suuri potentiaali kiinteistöpalveluissa, kun huollon ja ylläpidon tarve kasvaa rakennuskannan modernisoituessa.
Toimitusjohtaja kantaa erityistä huolta talotekniikkaurakoinnin ja korjausrakentamisen tuloksista.
– Talotekniikassa ei ole yhtä syytä tilanteeseen. On myyty liian halvalla, ja on otettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön, mutta se ei riitä selitykseksi, syitä on syvemmällä. Korjausrakentamisessa on ostettu yrityksiä, mutta kokonaisuus ei ole lähtenyt toimimaan suunnitellusti, Pesu kertoo huomioistaan.
Hän ei pidä uutta tehtäväänsä lainkaan mahdottomana.
– Tarvitaan perustekemistä kaikilla osa-alueilla, tehdään yksinkertaisia asioita huolellisesti, ei mitään hokkuspokkusta. Olemassaolevia palikoita tarvitsee hioa ja järjestellä uudelleen.
– Are on kokenut talo, yritys on ollut mukana tekemässä talotekniikkaa 1920-luvulta lähtien. Tekeminen, osaaminen ja laatu ovat kohdallaan, yritystä arvostetaan, Pesu sanoo.
Vahvuuksiin kuuluu myös pitkä yhteistyö Onnisen kanssa. Are on yksi Onnisen suurimpia asiakkaita, ja yhteinen omistajuus on Pesun mukaan vakaa selkänoja.
Hän uskoo saavansa omistajilta riittävästi aikaa uudistustyölleen.
– Tässä konsernissa ei mennä kvartaaliajattelulla, mutta totta kai tuloksen pitää kääntyä plussalle mahdollisimman pian. Uusien hankkeiden osalta hinta on helppo korjata, ja huoltopuolella voidaan tehdä nopeitakin käänteitä, mutta talotekniikkaurakointia ja korjausrakentamista rasittavat edelleen käynnissä olevat vanhat hankkeet.
– Puolessa vuodessa tapahtuu jotain, kahdessa vuodessa paljon. Meni maailmantalous mihin tahansa, Aren tulosta parannetaan.
Yhdeltä luukulta
Heikki Pesu visioi Aren tulevaisuutta tunnussanoilla energiatehokkuus, elinkaari ja asiakaslähtöisyys.
– Aressa on nähty hyvin tekemisen murros ja energiataloudellisuuden tuleminen. Meillä on tarjota omia järjestelmiä, kuten Are Sensus, mikä on poikkeuksellista tämäntyyppisissä yrityksissä, Pesu kiittää.
Yritys on urakoinut tilojen lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen hoitavaa Sensusta jo kokonaisalaltaan yli 100 000 m2:n verran.
Jatkossa Aressa panostetaan entistä enemmän korjausrakentamisen uusiin konsepteihin, joissa talotekniikan osuus on suuri.
– Korjausrakentamisen fokus kirkastuu koko ajan. Mennään kohti kokonaispaketteja, asunto-osakeyhtiön putkiremontin saa yhdestä paikasta. Tulevaisuus on erilaisten sekajärjestelmien malli. Tarjolla on perinteisen putkiremontin lisäksi viemäreiden sukitusta ja vesijohtojen pinnoitusta. Arvioidaan korjaamisen tarve ja toteutetaan tarpeen mukaan.
– Liiketoiminta on nähtävä asiakkuuksien kannalta; mitä asiakas tarvitsee, ja sitten tehdään porukalla hyviä asioita, Pesu sanoo.
Uudisrakentamisessa on myös tilaa uusille tuotteille.
– Urakointia ja huoltoa voi lähentää kiinteistön elinkaaren mielessä. Pitää tiukemmin miettiä kokonaisuutta, siinä säästyy energiaa ja rahaa. Tarvitaan innovatiivisia taloteknisiä ratkaisuja ja palveluja, joilla voidaan parantaa merkittävästi kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä lisätä samalla kiinteistön arvoa, Pesu sanoo ja tuo keskusteluun kiinteistöhyvinvointi-termin.
Heikki Pesu pahoittelee rakentamisessa, huollossa ja ylläpidossakin vallalla olevaa osaoptimointia. Elinkaarihankkeita on vasta nimeksi, vaikka direktiivit ohjaavat rakentamista juuri siihen suuntaan.
– Jos joku ottaa vastuun kiinteistöstä 20 – 25 vuodeksi, se vaatii osaamista, uusia menetelmiä ja ratkaisuja, ja lisäksi vastuunkantajan on oltava mukana jo kiinteistön suunnittelussa. Uskon vakaasti, että kustannustietoisen urakoitsijan mukanaolo hankkeen alkuvaiheista lähtien KVR-kohteiden tapaan on vahvuus. Se vaatii kulttuurimuutosta, tilaajan täytyy luottaa tekijään, Pesu sanoo.
– Elinkaarihankkeilla pystyy erottautumaan ja rakentamaan käyttäjälle parempia kohteita. Ne, jotka ovat ensimmäisinä tarjoamassa tätä vaihtoehtoa, pärjäävät parhaiten.
– Ei mitään hokkuspokkusta. Palikoita tarvitsee hioa ja järjestellä uudelleen.
Lvi-, lämpö-, virtaus- ja energiatekniikan koulutuksen saanut DI Heikki Pesu aloitti Are-konsernin toimitusjohtajana syyskuun alussa. Pesu otti vastuulleen yrityksen, jolla on 1750 työntekijää, 19 toimipaikkaa ympäri Suomen sekä tytäryhtiöt Are Lining Oy, Airmec Oy ja ZAO Are St. t. Petersburg Venäjällä.
Are kuuluu Onvest-konserniin, jossa sen sisaryrityksenä on Onninen Oy. Vuonna 2008 Are teki 4,6 miljoonan euron liikevoiton 254 miljoonan liikevaihdolla. Sen jälkeen tulos on ollut kahtena peräkkäisenä vuotena miinusmerkkinen 12 miljoonan verran.
– Pari huonoa vuotta on alla, jotain on tehtävä. Pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto kuvasi tehtävääni hyvin tiiviisti: tärkeintä on kannattavuuden parantaminen, Pesu sanoo.
Vuoden 2008 taantuma toi vaikeuksia koko rakennusalalle, ja Aren tunnusluvut ovat sen jälkeen jääneet muita alan toimijoita heikommiksi.
Pesu korostaa, että Aren liiketoiminta-alueista kiinteistöpalveluilla, teollisuuden palveluilla ja Venäjän-toiminnoilla menee hyvin. Venäjän osuus liikevaihdosta on kymmenisen prosenttia, ja hyvästä kokemuksesta huolimatta Are ei ole Pesun mukaan lähdössä muille maailman turuille.
– Pietarissa on valtavan suuri potentiaali kiinteistöpalveluissa, kun huollon ja ylläpidon tarve kasvaa rakennuskannan modernisoituessa.
Toimitusjohtaja kantaa erityistä huolta talotekniikkaurakoinnin ja korjausrakentamisen tuloksista.
– Talotekniikassa ei ole yhtä syytä tilanteeseen. On myyty liian halvalla, ja on otettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön, mutta se ei riitä selitykseksi, syitä on syvemmällä. Korjausrakentamisessa on ostettu yrityksiä, mutta kokonaisuus ei ole lähtenyt toimimaan suunnitellusti, Pesu kertoo huomioistaan.
Hän ei pidä uutta tehtäväänsä lainkaan mahdottomana.
– Tarvitaan perustekemistä kaikilla osa-alueilla, tehdään yksinkertaisia asioita huolellisesti, ei mitään hokkuspokkusta. Olemassaolevia palikoita tarvitsee hioa ja järjestellä uudelleen.
– Are on kokenut talo, yritys on ollut mukana tekemässä talotekniikkaa 1920-luvulta lähtien. Tekeminen, osaaminen ja laatu ovat kohdallaan, yritystä arvostetaan, Pesu sanoo.
Vahvuuksiin kuuluu myös pitkä yhteistyö Onnisen kanssa. Are on yksi Onnisen suurimpia asiakkaita, ja yhteinen omistajuus on Pesun mukaan vakaa selkänoja.
Hän uskoo saavansa omistajilta riittävästi aikaa uudistustyölleen.
– Tässä konsernissa ei mennä kvartaaliajattelulla, mutta totta kai tuloksen pitää kääntyä plussalle mahdollisimman pian. Uusien hankkeiden osalta hinta on helppo korjata, ja huoltopuolella voidaan tehdä nopeitakin käänteitä, mutta talotekniikkaurakointia ja korjausrakentamista rasittavat edelleen käynnissä olevat vanhat hankkeet.
– Puolessa vuodessa tapahtuu jotain, kahdessa vuodessa paljon. Meni maailmantalous mihin tahansa, Aren tulosta parannetaan.
Yhdeltä luukulta
Heikki Pesu visioi Aren tulevaisuutta tunnussanoilla energiatehokkuus, elinkaari ja asiakaslähtöisyys.
– Aressa on nähty hyvin tekemisen murros ja energiataloudellisuuden tuleminen. Meillä on tarjota omia järjestelmiä, kuten Are Sensus, mikä on poikkeuksellista tämäntyyppisissä yrityksissä, Pesu kiittää.
Yritys on urakoinut tilojen lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen hoitavaa Sensusta jo kokonaisalaltaan yli 100 000 m2:n verran.
Jatkossa Aressa panostetaan entistä enemmän korjausrakentamisen uusiin konsepteihin, joissa talotekniikan osuus on suuri.
– Korjausrakentamisen fokus kirkastuu koko ajan. Mennään kohti kokonaispaketteja, asunto-osakeyhtiön putkiremontin saa yhdestä paikasta. Tulevaisuus on erilaisten sekajärjestelmien malli. Tarjolla on perinteisen putkiremontin lisäksi viemäreiden sukitusta ja vesijohtojen pinnoitusta. Arvioidaan korjaamisen tarve ja toteutetaan tarpeen mukaan.
– Liiketoiminta on nähtävä asiakkuuksien kannalta; mitä asiakas tarvitsee, ja sitten tehdään porukalla hyviä asioita, Pesu sanoo.
Uudisrakentamisessa on myös tilaa uusille tuotteille.
– Urakointia ja huoltoa voi lähentää kiinteistön elinkaaren mielessä. Pitää tiukemmin miettiä kokonaisuutta, siinä säästyy energiaa ja rahaa. Tarvitaan innovatiivisia taloteknisiä ratkaisuja ja palveluja, joilla voidaan parantaa merkittävästi kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä lisätä samalla kiinteistön arvoa, Pesu sanoo ja tuo keskusteluun kiinteistöhyvinvointi-termin.
Heikki Pesu pahoittelee rakentamisessa, huollossa ja ylläpidossakin vallalla olevaa osaoptimointia. Elinkaarihankkeita on vasta nimeksi, vaikka direktiivit ohjaavat rakentamista juuri siihen suuntaan.
– Jos joku ottaa vastuun kiinteistöstä 20 – 25 vuodeksi, se vaatii osaamista, uusia menetelmiä ja ratkaisuja, ja lisäksi vastuunkantajan on oltava mukana jo kiinteistön suunnittelussa. Uskon vakaasti, että kustannustietoisen urakoitsijan mukanaolo hankkeen alkuvaiheista lähtien KVR-kohteiden tapaan on vahvuus. Se vaatii kulttuurimuutosta, tilaajan täytyy luottaa tekijään, Pesu sanoo.
– Elinkaarihankkeilla pystyy erottautumaan ja rakentamaan käyttäjälle parempia kohteita. Ne, jotka ovat ensimmäisinä tarjoamassa tätä vaihtoehtoa, pärjäävät parhaiten.
