LVI-suunnittelujohtaja Jussi Ainamo, suunnittelutoimisto Niemi & Co
Laajentuvalla lvi-alalla hauskaa
Lvi-suunnittelujohtaja Jussi Ainamo sanoo kuuluvansa suunnittelutoimisto Niemen kalustoon: lähes 30 vuotta suunnittelutehtävissä, mutta työ jaksaa innostaa edelleen. Energiatehokkuuden tavoittelu ja vaativat saneerausurakat työllistävät.
Jussi Ainamo valmistui insinööriksi vuonna 1982 Helsingin teknisestä opistosta ja aloitti saman tien suunnittelijana Niemellä.
– 27 vuotta tätä hommaa. 1980-luvun puolivälissä olin vuoden toisessa toimistossa kokeilemassa Venäjän-vientiä, mutta halusin pysyä kotimaan askareissa ja tulin tänne takaisin. Kaikennäköisiä työpaikkoja on tarjottu, mutta suunnittelu on aika samanlaista kaikkialla, Ainamo perustelee työpaikkauskollisuuttaan.
– Jos haluaisin vaihtaa työpaikkaa, vaihtaisin rakennuttamisen puolelle. Toistaiseksi se ajatus on ollut taka-alalla, minulla on Suomessa suunnittelijan leima otsassa.
Lvi:n valinta pääaineeksi oli aikoinaan sattumaa. Kaveri kertoi, että allalla eivät työt lopu koskaan.
– Jos en olisi tätä valinnut, olisin lähtenyt merille niin kuin esi-isäni. Merillä vietän vapaa-aikani, kalastan ja metsästän. Asuinpaikkakin on Matinkylässä valittu niin, että veneranta on lähellä, Ainamo sanoo tyytyväisenä.
Suunnittelun muuttuneet tavat
Suunnittelija teki 1980-luvun alussa mitoitusta taulukoiden ja kanavatikkujen kanssa. 3D:n ja tietomallin myötä suunnittelu ja suunnittelutoimistojen henkilökunta on muuttunut paljon.
– Se on ollut konkreettinen muutos. 1980-luvulla Niemen 28 työntekijästä oli seitsemän piirtäjää, nyt kaksi. Piirtäjiä tarvitaan edelleen esimerkiksi Venäjän-projekteissa, joihin tehdään aksonometriset kuvat suunnitelmien mukana omin vaatimuksin.
Ainamo itse tutustui 3D:hen jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla, kun ohjelman ymmärtäminen oli ehtona kesätyöpaikan saamiseksi Stavangerin öljynporauslautan rakennustyömaalle.
– 3D on tehnyt suunnitteluhomman fiksummaksi. Ennen piirrettiin muoville, jotka vietiin kopiolaitoksille, nyt suunnittelijat tekevät kuvansa itse. 3D vie myös mitoittamisen vaivan ja antaa tilaa muulle työlle, Ainamo kiittää. Hän puhuu myös tietomallisuunnittelun puolesta.
– On hyvä, että tietomallisuunnittelussa on tuotetietoa mukana. Niin päästään eroon epäolennaisesta, aika pystytään pakkaamaan pienempään.
Työkalujen lisäksi 30 vuodessa on muuttunut rakennusprojektin toimijat ja toimintamallit.
Aiemmin projektin suunnittelukulut jaettiin arkkitehdin sekä rakenne- ja lvi-suunnittelijan kesken.
– Nyt väliin ovat tulleet rakennuttajakonsultit, jotka pitävät orkesterin kasassa ja ajavat näin rakennuttajan etua. Se ei ole huono järjestelmä, mutta tilanne on muuttunut, sanoo Ainamo ja antaa ymmärtää, että talotekniikan suunnittelijoille kuuluisi resurssikakusta hieman suurempi viipale.
Uutta on myös projektinjohtomalli, jolla rakentamisen aikataulua on saatu kiristettyä: rakentaminen alkaa, kun suunnittelu vielä jatkuu.
– Projektinjohtomallissa voidaan urakoitsija valita jo massalistojen perusteella laskettujen ensimmäisten hintojen mukaan, ja lopullinen hinta määräytyy sitten neuvotteluissa. Paljon turhaa laskemista jää pois, se on tervettä kehitystä, mutta kiire on aina läsnä.
Jussi Ainamo sanoo, että aikataulujen kiristyminen näkyy myös siinä, että rakennuttaja tekee mielellään sopimuksen alan isojen toimijoiden kanssa ja ostaa kerralla koko rakentamisen suunnitteluineen ja valvontoineen.
– Siksi rakennusliikkeet haalivat talotekniikan osaajia itselleen. Finnmapkin osti meidän firmamme vuosi sitten, kun he laajensivat toimintaansa.
Töitä on edelleen
Jussi Ainamon pitkään uraan on mahtunut jo useita näytönpaikkoja: Nokian pääkonttori Keilaniemessä, Eduskunnan Pikkuparlamentti-lisärakennus sekä Antilooppi- ja Fennia-kortteleiden saneeraukset Helsingin ytimessä.
Niemen toimiston referensseihin kuuluvat myös mm. IVO:n ja Wärtsilän pääkonttorit sekä YLE:n Isopaja.
– Nyt toimistopuoli on hiljentynyt. Uudispuolella meillä on yksi toimistohanke, mutta uutena alueena suunnittelemme palvelu- ja vanhainkoteja. Parhaillaan on menossa viisi hanketta ympäri Suomen. Paljon on myös koulurakennuksia, joihin suunnitellaan purun ja tekstiilipölyn poistojärjestelmiä ja muuta hauskaa, Ainamo innostuu.
– Saneeraushommat ovat tällä hetkellä päivän sana. Tuorein niistä on Svenska Teaternin remontti, jonka ensimmäinen suunnittelukokous on pidetty. Tiukasti suojeltu, elinkaarensa ehtoopuolella oleva rakennus on viimeksi remontoitu 1930-luvulla.
– Taas erilainen ja ainutlaatuinen hanke. On hauska pistää haalarit päälle ja mennä tutustumaan tiloihin.
Talouden taantumasta huolimatta Niemellä on edelleen töitä ja työpaikkoja tarjolla.
Vientikin jatkuu.
– Venäjän-projektin suunnittelu ei ole pysähtynyt. Meillä tehdään nyt neljää eri asuintalokohdetta, yhteensä 3000 asunnon suunnittelua.
Työllistävää turpoamista
– Energiatehokkuus tuo meille ihan merkittävää lisätyötä. Lämmityksen, sähkön ja jäähdytyksen energiatehokkuus ovat kaikki lvi-suunnittelijan tehtäviä, Ainamo sanoo.
– Lvi-ala on ihana, se turpoaa kuin pullataikina. Kaikki uudet systeemit niin kuin keskussiivous, purunpoisto tai paineilmaverkostot tulevat tänne, ja se on tämän alan hauskuus. Koko ajan tulee jotain uutta, jota joutuu oppimaan.
Ainamo sanoo, että energiatehokkuuden lisääminen hoituu hyvin jo nykyisillä tiedoilla, taidoilla ja laitteilla.
– Energiatodistus on vaikuttanut valintoihin. Esimerkiksi eräässä hankkeessa rakennuksen energialuokaksi tuli ensimmäisessä suunnitelmassa E, mutta uudelleen mietittynä se oli kohtuullisin kustannuksien parannettavissa C:hen.
– Nyt meillä on menossa hanke, johon rakennuttaja on antanut valmiiksi energialuokan, johon on päästävä. Se työllistää, täytyy olla aikaa ja rahaa tehdä kunnolla.
Pitkän kokemuksensa perusteella Jussi Ainamo haluaisi päivittää insinöörikoulutusta vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksiin.
– Koulutuksessa pitäisi olla talotekniikan yleismieslinja, jossa limitetään aloja nykyistä paremmin yhteen, sillä tässä hommassa pärjää, jos tietää omien hommien lisäksi jotain sähköstä ja jotain automaatiosta. Varsinkin valvontapuolella tarvittaisiin näitä superhenkilöitä, mutta myös suunnittelussa.
Jussi Ainamo korostaa myös käytännön taitoja.
– Nykynuori on fiksu tietokoneen kanssa, mutta suunnittelijan on osattava käytäntöäkin, työmaakokemusta tarvitaan. Suunnittelijalle nauretaan, jos ei tiedä, miten työmaalla toimitaan.
Ainamo toivoo lisää keskustelua rakenne- ja talotekniikan suunnittelijoiden välille ja ennustaa, että tulevaisuudessa lvi, s ja a tulevat lopulta yhden suunnittelijan koneelta.
– Samassa kuvassa koko talotekniikka, samaan kattoonhan ne tulevat.
Laajentuvalla lvi-alalla hauskaa
Lvi-suunnittelujohtaja Jussi Ainamo sanoo kuuluvansa suunnittelutoimisto Niemen kalustoon: lähes 30 vuotta suunnittelutehtävissä, mutta työ jaksaa innostaa edelleen. Energiatehokkuuden tavoittelu ja vaativat saneerausurakat työllistävät.
Jussi Ainamo valmistui insinööriksi vuonna 1982 Helsingin teknisestä opistosta ja aloitti saman tien suunnittelijana Niemellä. – 27 vuotta tätä hommaa. 1980-luvun puolivälissä olin vuoden toisessa toimistossa kokeilemassa Venäjän-vientiä, mutta halusin pysyä kotimaan askareissa ja tulin tänne takaisin. Kaikennäköisiä työpaikkoja on tarjottu, mutta suunnittelu on aika samanlaista kaikkialla, Ainamo perustelee työpaikkauskollisuuttaan.
– Jos haluaisin vaihtaa työpaikkaa, vaihtaisin rakennuttamisen puolelle. Toistaiseksi se ajatus on ollut taka-alalla, minulla on Suomessa suunnittelijan leima otsassa.
Lvi:n valinta pääaineeksi oli aikoinaan sattumaa. Kaveri kertoi, että allalla eivät työt lopu koskaan.
– Jos en olisi tätä valinnut, olisin lähtenyt merille niin kuin esi-isäni. Merillä vietän vapaa-aikani, kalastan ja metsästän. Asuinpaikkakin on Matinkylässä valittu niin, että veneranta on lähellä, Ainamo sanoo tyytyväisenä.
Suunnittelun muuttuneet tavat
Suunnittelija teki 1980-luvun alussa mitoitusta taulukoiden ja kanavatikkujen kanssa. 3D:n ja tietomallin myötä suunnittelu ja suunnittelutoimistojen henkilökunta on muuttunut paljon.
– Se on ollut konkreettinen muutos. 1980-luvulla Niemen 28 työntekijästä oli seitsemän piirtäjää, nyt kaksi. Piirtäjiä tarvitaan edelleen esimerkiksi Venäjän-projekteissa, joihin tehdään aksonometriset kuvat suunnitelmien mukana omin vaatimuksin.
Ainamo itse tutustui 3D:hen jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla, kun ohjelman ymmärtäminen oli ehtona kesätyöpaikan saamiseksi Stavangerin öljynporauslautan rakennustyömaalle.
– 3D on tehnyt suunnitteluhomman fiksummaksi. Ennen piirrettiin muoville, jotka vietiin kopiolaitoksille, nyt suunnittelijat tekevät kuvansa itse. 3D vie myös mitoittamisen vaivan ja antaa tilaa muulle työlle, Ainamo kiittää. Hän puhuu myös tietomallisuunnittelun puolesta.
– On hyvä, että tietomallisuunnittelussa on tuotetietoa mukana. Niin päästään eroon epäolennaisesta, aika pystytään pakkaamaan pienempään.
Työkalujen lisäksi 30 vuodessa on muuttunut rakennusprojektin toimijat ja toimintamallit.
Aiemmin projektin suunnittelukulut jaettiin arkkitehdin sekä rakenne- ja lvi-suunnittelijan kesken.
– Nyt väliin ovat tulleet rakennuttajakonsultit, jotka pitävät orkesterin kasassa ja ajavat näin rakennuttajan etua. Se ei ole huono järjestelmä, mutta tilanne on muuttunut, sanoo Ainamo ja antaa ymmärtää, että talotekniikan suunnittelijoille kuuluisi resurssikakusta hieman suurempi viipale.
Uutta on myös projektinjohtomalli, jolla rakentamisen aikataulua on saatu kiristettyä: rakentaminen alkaa, kun suunnittelu vielä jatkuu.
– Projektinjohtomallissa voidaan urakoitsija valita jo massalistojen perusteella laskettujen ensimmäisten hintojen mukaan, ja lopullinen hinta määräytyy sitten neuvotteluissa. Paljon turhaa laskemista jää pois, se on tervettä kehitystä, mutta kiire on aina läsnä.
Jussi Ainamo sanoo, että aikataulujen kiristyminen näkyy myös siinä, että rakennuttaja tekee mielellään sopimuksen alan isojen toimijoiden kanssa ja ostaa kerralla koko rakentamisen suunnitteluineen ja valvontoineen.
– Siksi rakennusliikkeet haalivat talotekniikan osaajia itselleen. Finnmapkin osti meidän firmamme vuosi sitten, kun he laajensivat toimintaansa.
Töitä on edelleen
Jussi Ainamon pitkään uraan on mahtunut jo useita näytönpaikkoja: Nokian pääkonttori Keilaniemessä, Eduskunnan Pikkuparlamentti-lisärakennus sekä Antilooppi- ja Fennia-kortteleiden saneeraukset Helsingin ytimessä.
Niemen toimiston referensseihin kuuluvat myös mm. IVO:n ja Wärtsilän pääkonttorit sekä YLE:n Isopaja.
– Nyt toimistopuoli on hiljentynyt. Uudispuolella meillä on yksi toimistohanke, mutta uutena alueena suunnittelemme palvelu- ja vanhainkoteja. Parhaillaan on menossa viisi hanketta ympäri Suomen. Paljon on myös koulurakennuksia, joihin suunnitellaan purun ja tekstiilipölyn poistojärjestelmiä ja muuta hauskaa, Ainamo innostuu.
– Saneeraushommat ovat tällä hetkellä päivän sana. Tuorein niistä on Svenska Teaternin remontti, jonka ensimmäinen suunnittelukokous on pidetty. Tiukasti suojeltu, elinkaarensa ehtoopuolella oleva rakennus on viimeksi remontoitu 1930-luvulla.
– Taas erilainen ja ainutlaatuinen hanke. On hauska pistää haalarit päälle ja mennä tutustumaan tiloihin.
Talouden taantumasta huolimatta Niemellä on edelleen töitä ja työpaikkoja tarjolla.
Vientikin jatkuu.
– Venäjän-projektin suunnittelu ei ole pysähtynyt. Meillä tehdään nyt neljää eri asuintalokohdetta, yhteensä 3000 asunnon suunnittelua.
Työllistävää turpoamista
– Energiatehokkuus tuo meille ihan merkittävää lisätyötä. Lämmityksen, sähkön ja jäähdytyksen energiatehokkuus ovat kaikki lvi-suunnittelijan tehtäviä, Ainamo sanoo.
– Lvi-ala on ihana, se turpoaa kuin pullataikina. Kaikki uudet systeemit niin kuin keskussiivous, purunpoisto tai paineilmaverkostot tulevat tänne, ja se on tämän alan hauskuus. Koko ajan tulee jotain uutta, jota joutuu oppimaan.
Ainamo sanoo, että energiatehokkuuden lisääminen hoituu hyvin jo nykyisillä tiedoilla, taidoilla ja laitteilla.
– Energiatodistus on vaikuttanut valintoihin. Esimerkiksi eräässä hankkeessa rakennuksen energialuokaksi tuli ensimmäisessä suunnitelmassa E, mutta uudelleen mietittynä se oli kohtuullisin kustannuksien parannettavissa C:hen.
– Nyt meillä on menossa hanke, johon rakennuttaja on antanut valmiiksi energialuokan, johon on päästävä. Se työllistää, täytyy olla aikaa ja rahaa tehdä kunnolla.
Pitkän kokemuksensa perusteella Jussi Ainamo haluaisi päivittää insinöörikoulutusta vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksiin.
– Koulutuksessa pitäisi olla talotekniikan yleismieslinja, jossa limitetään aloja nykyistä paremmin yhteen, sillä tässä hommassa pärjää, jos tietää omien hommien lisäksi jotain sähköstä ja jotain automaatiosta. Varsinkin valvontapuolella tarvittaisiin näitä superhenkilöitä, mutta myös suunnittelussa.
Jussi Ainamo korostaa myös käytännön taitoja.
– Nykynuori on fiksu tietokoneen kanssa, mutta suunnittelijan on osattava käytäntöäkin, työmaakokemusta tarvitaan. Suunnittelijalle nauretaan, jos ei tiedä, miten työmaalla toimitaan.
Ainamo toivoo lisää keskustelua rakenne- ja talotekniikan suunnittelijoiden välille ja ennustaa, että tulevaisuudessa lvi, s ja a tulevat lopulta yhden suunnittelijan koneelta.
– Samassa kuvassa koko talotekniikka, samaan kattoonhan ne tulevat.
