Jukka Forsman valmistui diplomi-insinööriksi Otaniemen koneosastolta vuonna 1981.
– Insinööriksi tulo alkoi, kun olen aina ollut suht´ hyvä matematiikassa. Lukiossa opiskelin ylipitkää matikkaa; meidän luokalta lähti kahdeksan Otaniemeen.
Nuori Forsman kulki aina kädet mustina: moottoripyörien ja autojen ohi ei päässyt konetilaan koskematta.
– Tykkäsin räplätä ja erikoistuin autojen ja moottoripyörien sähkövikoihin. Aloitin Otaniemessä 1975 sähköosastolla, mutta se oli minulle liian teoreettista. Vaihdoin puolen vuoden jälkeen käytännönläheisemmälle konepuolelle.
Koneosastolta pääaineeksi tuli lvi-tekniikka saman käytännönläheisyyden vuoksi.
 – Siinä saa olla elävän elämän kanssa tekemisissä. Ilma, vesi ja jätevesi - eikö se ole elämää?  Diplomityön tein kylmätekniikan puolelta.
Ensimmäiset työtehtävät olivat jäähdytystekniikan myyntiä, lvi-suunnittelua ja opettamista Espoon - Vantaan teknisessä opistossa. Vuonna 1988 Forsman palkattiin rakennushallitukseen. Lamapilvien alla vuonna 1993 tuli hämmästyttävä soitto Onninen-konsernista.
– Kysyttiin, että haluaisinko ryhtyä Ilmaexpertit Oy:n toimitusjohtajaksi? Prosessi kesti puolisen vuotta ja sinä aikana päätös kypsyi myönteiseksi.




12 vuotta kaupungin palveluksessa

Urakointipuolen vaativat toimitusjohtajan tehtävät joutuivat vaakakuppiin, kun Helsingin kaupungin HKR-Rakennuttaja rupesi etsimään toimistopäällikköä talotekniseen toimistoon vuonna 1996.
– Rakennuttaminen kiehtoo. Jouduin käymään Jaakobin painia itseni kanssa, ja sitten jätin hakemuksen toimistopäälliköksi haun viimeisenä mahdollisena päivänä.
– Nyt olen ollut yli 12 vuotta Helsingin kaupungin palveluksessa. Pääasiassa taloteknisessä toimistossa, mutta kahteen otteeseen olen ollut puolen vuoden ajan kiinteistövirastossa isännöitsijöiden pomona. Rakennuttaja olen, ja byrokratiakin on valitettavasti tuttua, mutta en ole katunut.
Taloteknisen toimiston historia alkaa vuodesta 1918, kun Helsinkiin perustettiin lämpöteknikon virka. Konetekninen toimisto aloitti 1950-luvun puolivälissä, nimi muuttui matkan varrella talotekniseksi toimistoksi. Toimistopäälliköitä on reiluun 50 vuoteen mahtunut neljä ennen nykyistä.
– Tästä hommasta ei ole lähdetty kuin vanhuuseläkkeelle, Forsman hymyilee ja epäilee niin käyvän itselleenkin. Jos työpaikka jostain syystä lähtisi alta, toimistopäällikkö palaisi sähkötekniikan opintojen pariin; koko lvis-pakan hallitsevia rakennuttajia on Suomessa nykyään vain muutama.
– Jos olisi pakko tehdä jotain muuta, olisin todennäköisesti projektitehtävissä: luonne vaatii, että jotain alkaa, jotain loppuu ja toivottavasti siinä välissä jotain uuttakin syntyy, Forsman miettii. Mieluinen työ voisi löytyä myös jalkapallon järjestötehtävistä.
– Olen pelannut 14-vuotiaasta ja pelaan yhä, nykyään enempi ikämiesfutista. Istun viidettä vuotta Palloliiton Helsingin piirihallituksessa ja kuudetta vuotta FC Kontun hallituksessa.

Helsinki korjaa ja uudisrakentaa

Helsingin palvelukiinteistöjä, kuten sairaaloita, kouluja ja päiväkoteja, sekä puistoja, katuja ja siltoja rakennuttava HKR-Rakennuttaja työllistää reilut sata henkeä. Heistä kolmisenkymmentä on taloteknisen toimiston palveluksessa.
Kaupungin budjetissa talonrakennukseen investoitiin viime vuonna 110 miljoonaa euroa, tänä vuonna summa noussee 150 miljoonaan ja vuosille 2010 – 2011 on suunniteltu 180 miljoonan euron satsausta.
Jukka Forsmanin mukaan talotekniikan osuus rakentamisen kokonaisbudjetista on noin 30 – 40 prosenttia. Uudisrakentamisen osuus on kasvanut 25 prosenttiin, kun pitkästä aikaa rakennetaan helsinkiläisille uusia terveyskeskussairaaloita.
Taloteknisen toimiston tehtäviin kuuluu taloteknisen suunnittelun hankinta ja ohjaus, urakoinnin hankinta sekä rakennustyön valvonta. Toimistossa on eri rakennuttajat lvi:lle, sähkölle ja rakennusautomaatiolle, ja he ovat tiiviisti kiinni hankkeissa hankesuunnitteluvaiheen alusta lähtien.
– Koko talotekniikasta vastaavaa rakennuttajaa meilläkään ei valitettavasti ole. Sitä on yritetty, mutta huonolla menestyksellä. Syynä voi olla se, että lvi- ja sähkötekniikan koulutus eroavat paljon toisistaan, mutta ehkä se on myös suhtautumiskysymys. Ei ole ehkä nähty, että esimerkiksi lvi-koulutuksen saanut voisi hoitaa sähköpuolenkin konsultin avulla. Tai sitten vika on minussa itsessäni, kun en ole osannut asiaa oikein myydä.
– Lvi:n, sähkön ja automaation yhdistäminen yhdelle rakennuttajalle on pitkä tie, mutta se tulee. On mahdollista, että viiden vuoden sisällä meillä on jo yksi rakennuttaja, joka hoitaa koko talotekniikan. Tuntuu siltä, että kynnys projektin johtamiseen on matalampi kuin koko talotekniikan hallitsemisen. Meilläkin on viisi taloteknisen koulutuksen saanutta projektinjohtajaa, jotka pärjäävät vallan mainiosti erityisesti peruskorjaushankkeissa, joissa jopa puolet urakkasummasta on juuri talotekniikkaa.
Forsman vahvistaa kaupungin budjetista tehtävät johtopäätökset: lama ei vielä näy HKR-Rakennuttajalla.
– Helsingin kaupungilla on palvelukiinteistöjä noin 2,5 miljoonaa neliötä. Siitä pitäisi pari prosenttia vuodessa remontoida, siinä on riittävästi tekemistä. Kosteusvaurioisia ja sisäilmasto-ongelmaisia kouluja ja päiväkoteja korjataan, siihen saatiin valtuustolta monta kymmentä miljoonaa euroa seuraaville viidelle vuodelle normaalibudjetin lisäksi. Tähän ei tulla puuttumaan, Forsman uskoo. Hän myös luottaa siihen, että kaikki investointiohjelmassa olevat peruskorjaushankkeet toteutuvat. Mahdollisesti jotkin uudisrakennushankkeet voivat siirtyä, mutta sitäkään ei Forsmanin mukaan tapahdu vielä tänä vuonna.
– Helsingin kaupungin talonrakennus on näillä näkymin vilkastumassa, ja se on järkevää tässä tilanteessa. Sitä ei sitten tiedä, mitä tapahtuu, jos joku painaa paniikkinappulaa lokakuun budjettikokouksissa.
Päiväkotien ja koulun peruskorjausten ohessa suuria ajankohtaisia rakennuskohteita ovat mm. Kontulan uusi vanhustenkeskus, vanhan Haagan ammattikoulun taloteknisesti hyvin haastava peruskorjaus, Meilahteen nouseva uusi Läntinen yhteispäivystyssairaala sekä Malmin sairaalan yhteyteen rakennettava 60 miljoonan euron hintainen Itäinen yhteispäivystyssairaala ja Myllypuron pääterveysasema.  ja lukuisa määrä koulujen ja päiväkotien peruskorjauksia
Rakennettavaa on luvassa myös Sipoosta Helsinkiin liitetylle alueelle sekä Vuosaaren suursataman vuoksi tyhjentyneille satama-alueille.

Energiatehokkuutta etsimässä

Toimistopäällikön omasta työajasta menee 70 prosenttia byrokratiaan ja henkilöstöhallintoon.
– Loput 30 prosenttia on sitä, mitä tykkään tehdä: auttaa porukkaa selviämään päivittäisistä töistä ja osallistua erilaisiin kehityshankkeisiin.
Jukka Forsman sanoo, että erityisesti energiaa koskevia kehityshankkeita on nykyään paljon. Helsingin kaupunki on iso toimija, jolla on mahdollisuuksia panostaa kehitystyöhön. Pääkaupungilta myös odotetaan edelläkävijyyttä.
– Toimistoni vastaa Helsingin kaupungin omistamien rakennusten energiansäästöstä. Helsingillä on ollut energiatehokkuussopimus jo vuodesta 1993 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Uusin sopimus on sitä luokkaa, että joudumme asiaa tosissaan miettimään
Forsman sanoo, että Helsingissä on sähköenergiankulutus kasvanut 1980-luvun puolivälistä aina vuoteen 2007 saakka. Kaupungin lämpöenergian kulutuksen kasvu on saatu taittumaan jo aiemmin.
– Vuonna 2007 Helsinki maksoi kiinteistöissään energiasta 71 miljoonaa euroa. Kiinteistöissä on mukana 50 000 asuntoa. Se on 130 euroa per asukas, ei siis ihan vähän. Palvelurakennuksien energialasku on noin 40 miljoonaa euroa. Viiden prosentin säästö on jo kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Nyt se on alettu ymmärtää. Aiemmin energiatehokkuudesta puhuminen oli kuin käärmettä pyssyyn ajaisi, mutta nyt meiltä halutaan energiansäästöön liittyvää tietoa, ohjeita ja opastusta
Esimerkillisesti HKR-Rakennuttaja tavoittelee jatkossa pääsääntöisesti vain matalaenergiarakennuksia.
– Tällä hetkellä on kuusi matalaenergiakohdetta suunnittelussa. Tuleva Viikin ympäristökeskus täyttää lähes passiivirakentamisen määritelmät.
– Sinne tulee aurinkopaneeleja 50 kW:n edestä sähkön tuottoon, osa katolle, osa seinään integroituina. Rakennus jäähdytetään kalliojäähdytyksellä, jota varten kallioon porataan 24 kappaletta 200 metrin syvyistä reikää. Viikkiin tulee talotekniikalle läsnäolo-ohjaus: ilmanvaihto ja valaistus toimivat vain tarpeen mukaan.
Jukka Forsman kritisoi, että kun mediassa puhuttu energiansäästöstä, on puhuttu vain lämpöenergian säästöstä ja seinien paksuudesta.
– Vasta viime syksystä lähtien on ruvennut tuntumaan siltä, että matala- ja passiivirakentamisessa myös sähköpuolella pitäisi tehdä jotain.  Lisäeristämisen sijaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota rakennuksen tiiviyteen ja aukotuksen lämpöhäviöihin.
Forsman sanoo, että homerakennuksia on jo tarpeeksi, uusia ei Helsinkiin rakenneta. 
– Me emme ota mitään riskejä, olemme tässä professori Ralf Lindbergin linjoilla.
Forsman myös miettii päätään puistellen passiivirakennuksia, joissa ei ole minkäänlaista lämmitysjärjestelmää.
– Millä ns. hukkalämmöllä lämpenevät rakennukset sitten lämmitetään, kun sisäiset lämpökuormat pienenevät esimerkiksi valaistuksen ja tietokoneiden kehittyessä energiatehokkaammiksi?   Lisäksi esimerkiksi koulut ovat talvellakin lomien aikoina tyhjillään, ja silloin niissä ei ole mitään lämpökuormia. Kyllä jokin lämmitysjärjestelmä tarvitaan, joka ei ole välttämättä nykyisen tapainen patteriverkosto.

Paremman huomisen puolesta

Jukka Forsman on päätyönsä lisäksi energiatehokkuus- ja rakentamisen laatuasioiden kanssa tekemisissä Rakentamisen laatu RALA ry:n taloteknisen lautakunnan puheenjohtajana sekä Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon RAP- ja RAPS-rakennuttamiskurssien suunnitteluryhmän jäsenenä. Forsman on haluttu luennoija, mutta aikaa ja halua riittää vain pariin kolmeen luentoon vuodessa.
Jos sana olisi täysin vapaa, Jukka Forsmanilta löytyisi nopeasti lista asioista, joilla huominen olisi huolettomampi.
– Kieltäisin suoran sähkölämmityksen heti uudisrakennuksissa ja vuodesta 2016 kaikissa rakennuksissa. Muutostöihin antaisin valtion budjetissa reilut investointiavustukset. Budjettiin tulisi myös lisää investointitukea uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa varten.
Hän myös ottaisi Suomessa käyttöön EU-tasoa tiukemmat normit eri laitteiden energiatehokkuudelle ja määräisi valaistukselle energiatehokkuusmerkinnät. Toimistotyöaikaa noudattavien työpisteiden tietokoneet suljettaisiin Helsingissä ohjelmallisesti kello 17.
– Laittaisin koneellisen jäähdytyksen luvanvaraiseksi ja määräisin, että vuodesta 2012 alkaen saisi rakentaa vain matalaenergiarakennuksia ja vuodesta 2016 vain passiivienergiarakennuksia.
Aalto-yliopiston yhteyteen Forsman perustaisi energiatehokkuuden osaston.
Jukka Forsman myös haluaisi puuttua nykyiseen hankintalakiin.
– Nykyinen kilpailutus on liian vapaata. Oli taitoa tai ei, voi osallistua suunnittelu- ja urakointikilpailuihin. Jostain urakasta joudumme vielä laittamaan 50 paperit maailmalle. Siitä joukosta löytyy vähintään yksi, joka tekee reilun laskuvirheen ja siitä ei seuraa kenenkään kannalta mitään hyvää. Rakennuttajan täytyy voida pitää veronmaksajan puolta. Tuntuu siltä, että julkisia hankintaviranomaisia voidaan kohdella miten vaan, mutta kaikkia tarjoajia pitää kohdella tasapuolisesti, ovat sitten liikkeellä millaisin eväin hyvänsä. Onneksi talotekniikkapuolella tällaiset onnenonkijat ovat toistaiseksi olleet vähissä.
Forsman sanoo, että ns. rajoitettu menettely on lain mukaan mahdollinen, mutta silloin projekti pitenee entisestään ja esikarsinta on työlästä. Tosin se Forsmanin mukaan kannattaa, jos aikaa ja resursseja on.
– Uuden hankintalain myötä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valinnat ovat pitkittyneet selkeästi byrokraattisten ilmoitusten vuoksi.
– Uudessa hankintalaissa on hyvääkin, esimerkiksi uusia toimijoita on saatu mukaan. Joukkoon mahtuu kuitenkin kaikenlaista vipeltäjää.
– Meillä Helsingin kaupungissa on onneksi asiantuntemusta. Meillä on mahdollisuus panostaa, ja rakennusviraston juristit auttavat tarvittaessa insinööriä hankinta-asiakirjoja laadittaessa. Olen enemmänkin huolestunut pienemmistä kunnista, joilla ei ole välttämättä varaa palkata riittävää asiantuntijamäärää hankintoihin.