Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen
Huoli osaamisesta
Marko Holopainen on huolissaan korjausrakentamisen osaamisesta. Osataanko ostaa, osataanko myydä, osataanko tehdä, tunnetaanko rakennusurakan yleiset sopimusehdot?
Mutta pullotaloilla Holopainen ei energiatehokkuuden edetessä uhkailisi.
– Talotekniikassa riittää tekniikkaa, teknologiaa ja tietämystä ratkaisemaan energiatehokkaiden talojen ilmanvaihdon haasteet.
Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen ei
ajautunut talotekniikkaan aivan vahingossa, mutta suhdannevaihteluilla oli vaikutusta uran urkenemiseen.
– Isä oli alalla tukkukaupassa. Lukioaikoina olin kesätöissä lvi-firmojen työmailla ja tukkuliikkeissä.
Armeijan jälkeen oli Otaniemen vuoro.
– Opiskelin konetekniikan osastolla ja ajatuksena oli, että opiskelisin ensimmäisenä suuntautumisvaihtoehtona laivanrakennuksen. Mutta juuri niihin aikoihin Wärtsilä Meriteollisuus meni konkurssiin, ja näytti siltä, ettei laivateollisuus enää vedä Suomessa, joten otin pääaineiksi energiatekniikan lvi-laitteet ja järjestelmät sekä tuotantotalouden.
Opiskeluaikojen kesätyöpaikka löytyi Suomen Puhallintehtaalta vuonna 1989. Silloin alkanut työsuhde kesti toistakymmentä vuotta ja opetti Holopaiselle paljon paitsi talotekniikasta myös yritysmaailman turbulensseista.
Vuonna 1931 perustettu Suomen Puhallintehdas Oy oli ruotsalaisen Svenska Fläktfabrikenin tytäryhtiö ja osa Fläkt-konsernia, jonka pääosakas oli ruotsalainen Asea. Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri muodostivat vuoden 1988 alussa Asea Brown Boveri -konsernin. Suomen Puhallintehtaan nimi muuttui ABB Fläkt Oy:ksi vuonna 1992.
– Lama-aika oli pahimmillaan, mikä tarkoitti Fläktin huollon ja urakoinnin yhdistymistä niin ikään ABB:n omistaman Sähkö Lähteenmäki Oy:n kanssa, mistä syntyi ABB Installaatiot Oy, Holopainen kertoo.
Laman väistyttyä Marko Holopainen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1996.
– Olin ABB Installaatioilla aina vuoteen 2002 saakka. Tein töitä työmailla, tarjouslaskennassa, työnjohdossa, projektipäällikkönä, avainasiakaspäällikkönä ja myyntipäällikkönä. Se on iso firma, jossa on nopea urakierto. Opin paljon, Holopainen sanoo tyytyväisenä.
Kojasta Consti
Marko Holopainen siirtyi vuonna 2002 Koja Tekniikalle, jonka toimitusjohtaja hänestä tuli seuraavana vuonna.
– Siitä asti olen näissä hommissa ollut.
Yksitoikkoista ei ole ollut. Koja-Yhtiöt myi vuonna 2008 Koja Tekniikan ja Mansen Putken pääomasijoittaja Intera Partnersille, jotka muodostivat ostetuista yrityksistä täyden palvelun korjausurakointitaloksi tähtäävän Consti Yhtiöiden taloteknisen ytimen.
Koja Tekniikasta tuli vuonna 2009 Consti Talotekniikka, johon äskettäin fuusioitiin konsernin hankkimat muut talotekniikkayhtiöt. Consti-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 154 miljoonaa euroa, josta Consti Talotekniikka teki noin 64 miljoonaa.
– Yritysostoilla on haettu talotekniikan laajaa palvelutarjoamaa, johon kuuluu nyt liiketilojen ja asuinrakennusten taloteknistä urakointia, korjauksia, huoltoa sekä ilmanvaihtokanavien puhdistusta, säätöä ja korjaamista. Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme linjasaneerauksissa, kun tarjoamme sekä perinteistä tekniikkaa että viemäriputkien sukitusta, Marko Holopainen sanoo.
Holopaisen mukaan yrityskaupat ovat edelleen ajankohtaisia.
– Talotekniikan palvelut ovat melko kohdallaan, mutta maantieteellistä asemaa tutkitaan jatkuvasti. Kansainvälistyminen ei ole tällä hetkellä fokuksessa.
Monenlaista osaamisvajetta
Marko Holopaista huolestuttaa talotekniikan korjausrakentamisen osaaminen. Linjasaneerauksien ostajallakaan ei ole helppoa.
– Taloyhtiöiden osaaminen on monitasoista, tekeminen ja kaupankäynti on monenkirjavaa. Päätöksentekoon voi vaikuttaa hidastavasti myös vaikeus saada objektiivista tietoa, kun markkinoilla puliveivataan tekniikoiden ja toimintamallien kanssa, sanoo Holopainen ja toivoo, että taloyhtiöt hakisivat tietoa neutraaleista, taloudellisesta riippumattomista lähteistä kuten Kiinteistöliitto, VTT ja Motiva.
Taloyhtiöillä on apunaan isännöitsijöiden ammattitaito.
– Vaativa jobi. Isännöinnin tarve on kasvanut, kun uusi asunto-osakeyhtiölaki lisäsi töitä. Lisäksi isännöitsijöillä on usein paljon kohteita. On inhimillistä, että he ottavat käyttöön yhden korjaamisen mallin, jota pyritään viemään moniin kohteisiin.
Osaamisen vaje uhkaa myös urakointia.
– Osaavan työvoiman pulaa on joka tasolla. Sen näkee meilläkin; uuden työntekijän löytäminen on haastavaa. Korjausrakentaminen kasvaa eikä todella ammattitaitoista porukkaa ole liikaa. Alan järjestöjen ja yritysten pitäisi markkinoida entistä enemmän, että täällä on luvassa mielenkiintoisia töitä nyt ja tulevaisuudessa, Holopainen patistelee.
Hän toivoo myös rakennusurakan yleisten sopimusehtojen eli YSE:n parempaa hallintaa.
– Toimitilapuolella YSE on tuttua ja sujuvaa. Nyt YSE näyttää tulevan myös asuinrakennuspuolelle entistä voimakkaammin, ja siellä sen osaamisessa on kaikilla petrattavaa. Mutta jos yhteinen sävel asunto-osakeyhtiön ja isännöitsijän kanssa on löytynyt, kaikki on mennyt hyvin. Kimpassa on pyritty ratkaisemaan ongelmia ja puhumaan avoimesti.
Toimitilarakentamista koskee sama osaavan väen vähyyden ongelma kuin asuinrakentamisessa. Toimitilaprojektien oma ongelma on Holopaisen mukaan hurjat aikataulut.
– Vaikka alun hankesuunnittelu viivästyy, ei projektin loppu eli käyttöönotto siirry eteenpäin. Kiireestä syntyy turhia riitoja.
Mitä tästä tuleekaan, kun kiireeseen ja osaavien tekijöiden niukkuuteen yhdistetään kiristyvät energiamääräykset?
Korjausrakentamiseen on tulossa energiatehokkuusvaatimukset energialukuineen vuonna 2015. Marko Holopaisen mukaan energialuku ei vielä näy korjausurakoinnissa, mutta valmiina ollaan.
– Meillä on kuusi teknistä suunnittelijaa, he ovat meidän tuntosarvemme muuttuviin määräyksiin. Energia on vuosikymmenen trendi, uudispuoli on ottanut asian nopeasti haltuun. Mekin olemme tehneet LEED-luokittelun mukaisia kohteita, niitä projekteja on vuosi vuodelta enemmän, sanoo energiatehokkuuden kasvuun odottavan myönteisesti suhtautuva Holopainen, joka teki ABB:n kehitysosastolla lämmöntalteenoton Econet-pilotteja jo 1990-luvun puolivälissä.
Holopainen ei yhdy liian tiiviillä, kosteus- ja homeongelmaisilla taloilla pelottelevien kuoroon.
– En osaa pelätä pullotaloja, oikealla tekniikalla niitä ei synny. Talotekniikassa riittää tekniikkaa, teknologiaa ja tietämystä ratkaisemaan energiatehokkaiden talojen ilmanvaihdon haasteet.
Sumuinen lähitulevaisuus
Korjausrakentamisen kasvavat markkinat ovat luvanneet työteliästä tulevaisuutta urakoitsijoille. Tämän vuoden tammikuussa Marko Holopainen toppuutteli Talotekniikka-lehden haastattelussa korjausrakentamismarkkinoiden ylikuumentumispuheita, mutta näki tilanteen silti noususuuntaisena.
Nyt hän ei halua ennustaa.
– Suhdanne on iso haaste. Tilanne on nyt niin sumuinen, ettei passaa sanoa muuta. Mutta olen pikkaisen huolissani.
– Mutta toisaalta tällä hetkellä näyttää paremmalta kuin vielä elokuussa odotin. Meillä on itse asiassa korkein tilauskanta ikinä, mutta sekin sulaa, jos ei pysty ottamaan töitä kannattavalla hinnalla. Iso firma kuten Consti tarvitsee paljon urakoita koneen pyörimiseen, pienessä firmassa kulurakenne on joustavampi.
Holopaisen mukaan kilpailu korjausrakentamisen markkinoilla on kiristynyt.
– Hinnat ovat tippuneet kuten syksyllä 2008. Silloin mentiin kannattavuuden sietokyvyn rajoille. Nyt on taas ostajan markkinat eikä ole merkkejä talouden merkittävästä paranemisesta. Tukalassa kilpailutilanteessa voi olla riskinä esimerkiksi harmaa työvoima, eikä se aina tarkoita ulkomaalaista työvoimaa, Holopainen sanoo.
– Tilanteen valvonta on viranomaiselle haastavaa. Pääurakoitsijan vastuulle toki kuuluu, että tilaajavastuulain mukaiset asiat ovat kunnossa.
Seuraavat 20 vuotta?
Marko Holopainen on ollut toistaiseksi vain kahden työnantajan palveluksessa.
– Ja 20 vuotta pitäisi vielä jotain tehdä, hän nauraa ja vakuuttaa, että Constin sisällä on edelleen niin mielenkiintoisia hommia, ettei ole tarvetta hakeutua muualle.
– Projekti- ja teollinen bisnes sopivat minulle hyvin. Saan touhuta erilaisten ihmisten kanssa, työssä on tarpeeksi tekniikkaa, päivät ovat vaihtelevia, saan olla vaikuttamassa asioihin ja kehittämässä yritystä yhdessä osaavan ja motivoituneen porukan kanssa.
Työpäivässä on paljon erilaisia tapaamisia eri sidosryhmien kanssa, sopimustekniikkaan liittyviä keskusteluja, henkilöstöasioita, myyntiä ja markkinointia.
– Kahdeksan tuntia päivässä ei riitä. Tavoitteena on, että viikonlopusta olisi vähintään toinen päivä ilman työasioita, mutta sähköposti on silloinkin auki, Holopainen tunnustaa.
Se viikon ainoa vapaapäivä ja lomat täyttyvät liikunnasta, veneilystä, mökkeilystä perheen kanssa ja lasten harrastuksiin osallistumisesta.
– Jos on vähän pitempi vapaa, tykkään myös pyörähtää ulkomailla.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen
Kuva: Consti Talotekniikka
Huoli osaamisesta
Marko Holopainen on huolissaan korjausrakentamisen osaamisesta. Osataanko ostaa, osataanko myydä, osataanko tehdä, tunnetaanko rakennusurakan yleiset sopimusehdot?
Mutta pullotaloilla Holopainen ei energiatehokkuuden edetessä uhkailisi.
– Talotekniikassa riittää tekniikkaa, teknologiaa ja tietämystä ratkaisemaan energiatehokkaiden talojen ilmanvaihdon haasteet.
Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen ei
ajautunut talotekniikkaan aivan vahingossa, mutta suhdannevaihteluilla oli vaikutusta uran urkenemiseen.– Isä oli alalla tukkukaupassa. Lukioaikoina olin kesätöissä lvi-firmojen työmailla ja tukkuliikkeissä.
Armeijan jälkeen oli Otaniemen vuoro.
– Opiskelin konetekniikan osastolla ja ajatuksena oli, että opiskelisin ensimmäisenä suuntautumisvaihtoehtona laivanrakennuksen. Mutta juuri niihin aikoihin Wärtsilä Meriteollisuus meni konkurssiin, ja näytti siltä, ettei laivateollisuus enää vedä Suomessa, joten otin pääaineiksi energiatekniikan lvi-laitteet ja järjestelmät sekä tuotantotalouden.
Opiskeluaikojen kesätyöpaikka löytyi Suomen Puhallintehtaalta vuonna 1989. Silloin alkanut työsuhde kesti toistakymmentä vuotta ja opetti Holopaiselle paljon paitsi talotekniikasta myös yritysmaailman turbulensseista.
Vuonna 1931 perustettu Suomen Puhallintehdas Oy oli ruotsalaisen Svenska Fläktfabrikenin tytäryhtiö ja osa Fläkt-konsernia, jonka pääosakas oli ruotsalainen Asea. Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri muodostivat vuoden 1988 alussa Asea Brown Boveri -konsernin. Suomen Puhallintehtaan nimi muuttui ABB Fläkt Oy:ksi vuonna 1992.
– Lama-aika oli pahimmillaan, mikä tarkoitti Fläktin huollon ja urakoinnin yhdistymistä niin ikään ABB:n omistaman Sähkö Lähteenmäki Oy:n kanssa, mistä syntyi ABB Installaatiot Oy, Holopainen kertoo.
Laman väistyttyä Marko Holopainen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1996.
– Olin ABB Installaatioilla aina vuoteen 2002 saakka. Tein töitä työmailla, tarjouslaskennassa, työnjohdossa, projektipäällikkönä, avainasiakaspäällikkönä ja myyntipäällikkönä. Se on iso firma, jossa on nopea urakierto. Opin paljon, Holopainen sanoo tyytyväisenä.
Kojasta Consti
Marko Holopainen siirtyi vuonna 2002 Koja Tekniikalle, jonka toimitusjohtaja hänestä tuli seuraavana vuonna.
– Siitä asti olen näissä hommissa ollut.
Yksitoikkoista ei ole ollut. Koja-Yhtiöt myi vuonna 2008 Koja Tekniikan ja Mansen Putken pääomasijoittaja Intera Partnersille, jotka muodostivat ostetuista yrityksistä täyden palvelun korjausurakointitaloksi tähtäävän Consti Yhtiöiden taloteknisen ytimen.
Koja Tekniikasta tuli vuonna 2009 Consti Talotekniikka, johon äskettäin fuusioitiin konsernin hankkimat muut talotekniikkayhtiöt. Consti-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 154 miljoonaa euroa, josta Consti Talotekniikka teki noin 64 miljoonaa.
– Yritysostoilla on haettu talotekniikan laajaa palvelutarjoamaa, johon kuuluu nyt liiketilojen ja asuinrakennusten taloteknistä urakointia, korjauksia, huoltoa sekä ilmanvaihtokanavien puhdistusta, säätöä ja korjaamista. Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme linjasaneerauksissa, kun tarjoamme sekä perinteistä tekniikkaa että viemäriputkien sukitusta, Marko Holopainen sanoo.
Holopaisen mukaan yrityskaupat ovat edelleen ajankohtaisia.
– Talotekniikan palvelut ovat melko kohdallaan, mutta maantieteellistä asemaa tutkitaan jatkuvasti. Kansainvälistyminen ei ole tällä hetkellä fokuksessa.
Monenlaista osaamisvajetta
Marko Holopaista huolestuttaa talotekniikan korjausrakentamisen osaaminen. Linjasaneerauksien ostajallakaan ei ole helppoa.
– Taloyhtiöiden osaaminen on monitasoista, tekeminen ja kaupankäynti on monenkirjavaa. Päätöksentekoon voi vaikuttaa hidastavasti myös vaikeus saada objektiivista tietoa, kun markkinoilla puliveivataan tekniikoiden ja toimintamallien kanssa, sanoo Holopainen ja toivoo, että taloyhtiöt hakisivat tietoa neutraaleista, taloudellisesta riippumattomista lähteistä kuten Kiinteistöliitto, VTT ja Motiva.
Taloyhtiöillä on apunaan isännöitsijöiden ammattitaito.
– Vaativa jobi. Isännöinnin tarve on kasvanut, kun uusi asunto-osakeyhtiölaki lisäsi töitä. Lisäksi isännöitsijöillä on usein paljon kohteita. On inhimillistä, että he ottavat käyttöön yhden korjaamisen mallin, jota pyritään viemään moniin kohteisiin.
Osaamisen vaje uhkaa myös urakointia.
– Osaavan työvoiman pulaa on joka tasolla. Sen näkee meilläkin; uuden työntekijän löytäminen on haastavaa. Korjausrakentaminen kasvaa eikä todella ammattitaitoista porukkaa ole liikaa. Alan järjestöjen ja yritysten pitäisi markkinoida entistä enemmän, että täällä on luvassa mielenkiintoisia töitä nyt ja tulevaisuudessa, Holopainen patistelee.
Hän toivoo myös rakennusurakan yleisten sopimusehtojen eli YSE:n parempaa hallintaa.
– Toimitilapuolella YSE on tuttua ja sujuvaa. Nyt YSE näyttää tulevan myös asuinrakennuspuolelle entistä voimakkaammin, ja siellä sen osaamisessa on kaikilla petrattavaa. Mutta jos yhteinen sävel asunto-osakeyhtiön ja isännöitsijän kanssa on löytynyt, kaikki on mennyt hyvin. Kimpassa on pyritty ratkaisemaan ongelmia ja puhumaan avoimesti.
Toimitilarakentamista koskee sama osaavan väen vähyyden ongelma kuin asuinrakentamisessa. Toimitilaprojektien oma ongelma on Holopaisen mukaan hurjat aikataulut.
– Vaikka alun hankesuunnittelu viivästyy, ei projektin loppu eli käyttöönotto siirry eteenpäin. Kiireestä syntyy turhia riitoja.
Mitä tästä tuleekaan, kun kiireeseen ja osaavien tekijöiden niukkuuteen yhdistetään kiristyvät energiamääräykset?
Korjausrakentamiseen on tulossa energiatehokkuusvaatimukset energialukuineen vuonna 2015. Marko Holopaisen mukaan energialuku ei vielä näy korjausurakoinnissa, mutta valmiina ollaan.
– Meillä on kuusi teknistä suunnittelijaa, he ovat meidän tuntosarvemme muuttuviin määräyksiin. Energia on vuosikymmenen trendi, uudispuoli on ottanut asian nopeasti haltuun. Mekin olemme tehneet LEED-luokittelun mukaisia kohteita, niitä projekteja on vuosi vuodelta enemmän, sanoo energiatehokkuuden kasvuun odottavan myönteisesti suhtautuva Holopainen, joka teki ABB:n kehitysosastolla lämmöntalteenoton Econet-pilotteja jo 1990-luvun puolivälissä.
Holopainen ei yhdy liian tiiviillä, kosteus- ja homeongelmaisilla taloilla pelottelevien kuoroon.
– En osaa pelätä pullotaloja, oikealla tekniikalla niitä ei synny. Talotekniikassa riittää tekniikkaa, teknologiaa ja tietämystä ratkaisemaan energiatehokkaiden talojen ilmanvaihdon haasteet.
Sumuinen lähitulevaisuus
Korjausrakentamisen kasvavat markkinat ovat luvanneet työteliästä tulevaisuutta urakoitsijoille. Tämän vuoden tammikuussa Marko Holopainen toppuutteli Talotekniikka-lehden haastattelussa korjausrakentamismarkkinoiden ylikuumentumispuheita, mutta näki tilanteen silti noususuuntaisena.
Nyt hän ei halua ennustaa.
– Suhdanne on iso haaste. Tilanne on nyt niin sumuinen, ettei passaa sanoa muuta. Mutta olen pikkaisen huolissani.
– Mutta toisaalta tällä hetkellä näyttää paremmalta kuin vielä elokuussa odotin. Meillä on itse asiassa korkein tilauskanta ikinä, mutta sekin sulaa, jos ei pysty ottamaan töitä kannattavalla hinnalla. Iso firma kuten Consti tarvitsee paljon urakoita koneen pyörimiseen, pienessä firmassa kulurakenne on joustavampi.
Holopaisen mukaan kilpailu korjausrakentamisen markkinoilla on kiristynyt.
– Hinnat ovat tippuneet kuten syksyllä 2008. Silloin mentiin kannattavuuden sietokyvyn rajoille. Nyt on taas ostajan markkinat eikä ole merkkejä talouden merkittävästä paranemisesta. Tukalassa kilpailutilanteessa voi olla riskinä esimerkiksi harmaa työvoima, eikä se aina tarkoita ulkomaalaista työvoimaa, Holopainen sanoo.
– Tilanteen valvonta on viranomaiselle haastavaa. Pääurakoitsijan vastuulle toki kuuluu, että tilaajavastuulain mukaiset asiat ovat kunnossa.
Seuraavat 20 vuotta?
Marko Holopainen on ollut toistaiseksi vain kahden työnantajan palveluksessa.
– Ja 20 vuotta pitäisi vielä jotain tehdä, hän nauraa ja vakuuttaa, että Constin sisällä on edelleen niin mielenkiintoisia hommia, ettei ole tarvetta hakeutua muualle.
– Projekti- ja teollinen bisnes sopivat minulle hyvin. Saan touhuta erilaisten ihmisten kanssa, työssä on tarpeeksi tekniikkaa, päivät ovat vaihtelevia, saan olla vaikuttamassa asioihin ja kehittämässä yritystä yhdessä osaavan ja motivoituneen porukan kanssa.
Työpäivässä on paljon erilaisia tapaamisia eri sidosryhmien kanssa, sopimustekniikkaan liittyviä keskusteluja, henkilöstöasioita, myyntiä ja markkinointia.
– Kahdeksan tuntia päivässä ei riitä. Tavoitteena on, että viikonlopusta olisi vähintään toinen päivä ilman työasioita, mutta sähköposti on silloinkin auki, Holopainen tunnustaa.
Se viikon ainoa vapaapäivä ja lomat täyttyvät liikunnasta, veneilystä, mökkeilystä perheen kanssa ja lasten harrastuksiin osallistumisesta.
– Jos on vähän pitempi vapaa, tykkään myös pyörähtää ulkomailla.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen
Kuva: Consti Talotekniikka
