Mikenti-yhtiöiden toimitusjohtaja Henri Juva
Humanisti kolmannella reissullaan
Mikenti-yhtiöiden toimitusjohtaja Henri Juva aloittaa mielellään tyhjästä ja luo siitä jotain suurta. Näitä luomistarinoita hän kutsuu reissuiksi. Nyt ollaan kolmannella reissulla, ja ajatus on kasvaa edelleen. Eikä hänestä pitänyt tulla lvi-alan ammattilaista, ei ainakaan yrittäjää.
Henri Juva opiskeli 1970-luvulla Helsingin yliopistossa historiaa ja kirjallisuutta. Ammatti oli tarkoitus löytää historian tutkimuksen tai kirjallisuuskritiikin parista. Opiskelujen aikana löytyi kuitenkin mahdollisuus tehdä toimittajan työtä, ja journalismista irtosikin sitten leipä kaikkiaan kymmenen vuoden ajan.Isänsä kuoleman jälkeen Juva otti hoitaakseen pienen lahtelaisen putkiliikkeen, vaikka oli vannonut, ettei alalle ryhdy eikä varsinkaan yrittäjäksi. Nuori yrittäjä kitkutteli muutaman vuoden ajan; resurssit eivät antaneet myöten tehdä sellaista liiketoimintaa kuin Juva näki järkeväksi.
– Sitten menin pankinjohtajan puheille ja sanoin, etten osaa vetää yhtä putkiliikettä, niitä pitää olla monta. En vieläkään ymmärrä, miten alle 30-vuotias sai sellaisen rahoituksen, Juva nauraa.
– Kun aloitin vuonna 1981, yritys teki 5 miljoonan markan liikevaihtoa, ja kun tarina päättyi, oli tehty parikymmentä transaktiota, palkkalistalla oli 330 ihmistä ja liikevaihto 170 miljoonan markan luokkaa. Aika puskista tämä tuli. Ihmettelin itsekin kauan, mihin olin joutunut, humanisti muistelee.
– 1980-luvun lopusta 90-luvun alkuun erikoistuin ottamaan rakennusyhtiöiden, mm. Hakan ja Polar-Rakennuksen lvi-asennustoiminnat itselleni. Rakentamisessa oli silloin vallalla voimakas keskittyminen omaan bisnekseen ja sivutoimialat putsattiin pois.
– Myin yhtiöni Huberille 1991 ja olin Huberin toimitusjohtajana sen viimeiset kaksi vuotta, kunnes luovutin avaimet YIT:lle. Se käynnisti rakentajien paluun talotekniikkaan. Vuodet Huberilla olivat opettavaista aikaa, kun firma oli keskittynyt teollisuuden investointeihin ja talonrakennukseen eikä niitä ollut.
– Huberin jälkeen ajattelin, että voisin tehdä jotain muuta. Menin saneeraamaan koulutusyritys Rastoria. Pyysin kuitenkin taloon mennessäni, että saisin työn ohessa harrastaa lvi-asennustoimintaa.
– Kolmen vuoden jälkeen Rastor rämpi edelleen. Ajattelin, ettei karttakeppiala ehkä ole omani ja palasin lvi-toimialalle kokopäiväisesti vuonna 2000.
Alkoi toinen reissu, joka Henri Juvan mukaan jäi vajaaksi; luotu yritysryhmä meni kaupaksi ennen aikojaan.
Lvi-harrastaminen oli Juvalle tarkoittanut useiden alan yhtiöiden hankkimista. 1990-luvun lopussa salkussa oli porvoolainen K.A. Stendahl, asuntorakentamisen talotekniikkapalvelujen LVI-Juva ja ilmanvaihtoon keskittynyt LVIS-Teklog, jossa Skanska oli vähemmistöosakkaana.
– Skanska halusi laajentaa lvi-puoltaan ja osti LVI-Juvan ja LVIS-Teklogin, Stendahl meni vanhalle tutulle, yrityksen vähemmistöosakkaana olleelle Tom Forsblomille.
Henri Juva lähti itse vetämään Skanskaan perustettua uutta talotekniikan ELVIS-palveluryhmää, johon LVIS-Teklogin ja LVI-Juvan lisäksi ostettiin Uudenmaan Automatiikkahuolto.
Kolmas reissu jatkuu
Kun on yrittäjäkyntensä näyttänyt pariinkin kertaan onnistuneesti, ei palkollisen rooli ole enää tarpeeksi hauskaa.
– Aloitin kolmannen reissun ihan alusta vuonna 2005. Käsissä ei ollut mitään, kun ostin Mikenti-nimisen yhtiön. Sitten tehtiin pari yrityskauppaa ja perustettiin pari uutta yhtiötä. Teen tätä, kun en osaa mitään muutakaan, millä eläisi, Henri Juva hymyilee tyytyväisenä.
Nyt Mikenti-konserniin kuuluu viisi toimivaa lvi- ja sprinkleriyhtiötä ja niiden emo. Toimipaikkoja on Leppävirralla, Varkaudessa, Lahdessa, Vantaalla, Forssassa ja Jyväskylässä. Liikevaihto on 20 miljoonan euron luokkaa ja henkilöstöä on 110.
– Tiukassa kilpailutilanteessa on syytä erikoistua, täytyy olla jotain muuta kuin yleis-lvi-liike. Erikoistumisella haetaan tehoja toimintaan, Juva sanoo.
– Onhan tämä mielenkiintoista. Saan tehdä työtä ammattilaisten kanssa, vaikken syvällisesti ymmärräkään, mitä tehdään. Avainhenkilöt ovat tärkeässä roolissa, meillä on hyvin itsenäinen tytäryhtiörakenne. Yhtiöiden vetäjät ovat aidosti vastuullisia, eikä Varkaudessa tarvitse tehdä niin kuin Vantaalla tehdään.
Juvan kolmas reissu on vasta päässyt vauhtiin.
– Tarkoitus on ilman muuta kasvaa. Odotan luopumista harkitsevien kollegojen yhteydenottoja, hän houkuttelee.
– Tässä oli vähän hiljaisempi jakso, mutta nyt on vilkastunut, tarjouksia on tullut.
Sijoittaja-vaikuttaja
Reissujensa ohella Henri Juva on sijoittanut, mm. Sisu-Autoon ja rautakauppatuotteiden verkkokauppa Netrauta Finlandiin.
Näytöt ovat riittäneet myös luottamustehtäviin: Juva on ollut LVI-Teknisten Urakoitsijoiden liiton puheenjohtaja vuodesta 2007. Puheenjohtajuus on poikinut hallituspaikan Suomen Yrittäjissä.
LVI-TU:n puheenjohtajana Juva puhuu noin 300 suomalaisen talotekniikkaurakoitsijan luvalla rehdin ja ammattitaitoisen urakoinnin puolesta.
– Iloitaan siitä, että uusien yritysten perustamistahti on tihentynyt. Sehän kertoo, että valvonta puree. Vilunkiyritystä ei voi kauan pyörittää, ennen kuin se on pakko kuopata ja perustaa uusi.
Puheenjohtaja Juva kannattaa työmaiden ratsausta ja toivoo viranomaisille parempia valtuuksia puuttua havaittuihin laittomuuksiin.
– Nyt on vaara, että rakennusalalle pesiytyy rikollista toimintaa. Mitään harmaata taloutta ei voi olla. On joko päivänvalon kestävää tai sitten ei.
Juvan mukaan ulkomaalaiset työntekijät eivät sinänsä ole ongelma lvi-alallakaan.
– Kaikilla rakennusalalla toimivilla pitää olla verokortti ja verot maksettuina. Ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan, eikä siinä ole probleemaa, kun ottaa palkkatöihin.
Talotekniikka-alalle on tulossa suuri muutos, kun uusien rakentamismääräysten myötä siirrytään kiinteistöjen kokonaisenergiatarkasteluun vuoden 2012 alusta.
– Se on meidän suuri haaste, joka tarkoittaa, että suunnittelun ja urakoinnin pitää tulla lähemmäksi toisiaan. Lvi-alalla tarvitaan tapa tulla lähemmäksi tilaajaa ja loppukäyttäjää, lvi:n täytyy nousta päätoteuttajien rinnalle, pois sivu- ja aliurakoitsijan asemasta. Korjausrakentamisessa näin jo onkin, kun talotekniikkajärjestelmän osaaja on rakennuksen elinkaaren kannalta tärkein, Juva sanoo.
Jotta energiatehokkuus toteutuisi, tarvitaan talotekniikan ammattitaitoista suunnittelua ja urakointia, mutta järjestelmien elinkaaritehokkuuden kannalta ratkaisevaa on niiden ylläpito ja huolto.
– Tekniikka on, mutta se ei auta, jos sitä käytetään väärin. Lvi-urakoinnissa voitaisiin ajatella pidempiä vastuita, jos saadaan käydä huoltamassa järjestelmiä. Tätä voisi verrata autojen takuuhuoltoihin.
– Elinkaarivastuusta syntyy kustannuksia, mutta sillä huolehditaan, että kaikki toimii. Samalla ehkäistään piilovahinkojen synty.
