Insinööritoimisto Olof Granlundin historian kolmas toimitusjohtaja Pekka Metsi
Suunnittelu ei pääty toteutukseen
Granlundin uusi toimitusjohtaja Pekka Metsi puhuu rakennushankkeen kaikkien osapuolien entistä syvemmän yhteistyön ja elinkaariajattelun puolesta. Se tarkoittaa syvään juurtuneiden rakentamiseen liittyvien prosessien uudistamista. Samalla on mahdollisuus nostaa talotekniikan statusta ympäristö- ja energia-asioiden asiantuntijana.
Lukion ainevalinnat ja lyhyt bussimatka kotoa Haukilahdesta Otaniemen kampukselle ohjasivat Pekka Metsin opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun koneosastolle lvi-tekniikkaa ja rakentamistaloutta.
Kun nuorimies teki diplomityötään Imatran Voimalle valkoisessa laboratoriotakissaan, tuli mieleen, että rakentamisen pitäisi oikeastaan olla hauskempaa ja luovempaa hommaa; uravalinta alkoi hahmottua.
– Olen ollut lähes pelkästään konsultointihommissa. Se sopii meikäläisen ruumiinrakenteelle, kun mietitään jengin kanssa, eikä ole hirveästi rajoja vaan voi kehitellä oikeastaan mitä vaan, Metsi kuvaa luovuuden lähteitään.
Talotekniikan kiehtovuus on paljastunut vähitellen.
– Paneudut ongelmaan, opit lisää ja sitten onnistut, kyllä innostuminen kasvaa tekemisen myötä.
Insinööritoimisto Olof Granlund palkkasi Pekka Metsin suunnittelijaksi vuonna 1988. Muutamaa vuotta myöhemmin avautui mahdollisuus päästä vaihtoinsinööriksi USA:han.
– Sieltä tuli yksi meille, ja minä menin Texasiin yritykseen, joka oli keskittynyt vankilarakennusten suunnitteluun.
Kokemus oli mieleenpainuva. Työhön kuului mm. takuuajan tarkastukset, jotka tehtiin vankilan suihkutiloihin, kun käyttäjät olivat siellä.
– Mutta amerikkalaisesta suunnittelusta ei juuri saatu oppia, sillä Suomessa suunnittelu on korkeatasoista. Matkaraporttiini kirjasin merkittäväksi havainnoksi amerikkalaisyrityksen Facilities Management -tytäryhtiön, joka jo silloin tuotti softaa ja palveluja kiinteistöjen ylläpitoon.
Sitä raporttia voi pitää Granlundin kehittämien Ryhti-työkalujen siemenenä.
– Suunnittelu ei pääty toteutukseen. Tarvitaan elinkaariajattelua ja palveluja kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitovaiheeseen.
Paluu USA:sta vuonna 1992 oli dramaattinen. Pilke silmäkulmassaan Metsi sanoo odotelleensa lähinnä johtopaikkoja, mutta lama pakotti miettimään asioita uudestaan, kun käytännössä mitään suunniteltavaa ei ollut.
– Orientoiduin uudelleen. Vaihdoin suunnittelusta ylläpidon konsultointiin ja tietojärjestelmiin. Silloin Granlundilla tehtiin tärkein strateginen kirjaus, kun tilanteesta huolimatta päätettiin satsata tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kiitos Tekes ja EU.
Kymmenen vuotta Granlundin palveluksessa synnytti Pekka Metsissä tarvetta uusiin seikkailuihin. Seuraava työpaikka löytyi pörssiyhtiö Pöyryltä vuonna 1997.
– Mielenkiintoista aikaa ja mukavia ihmisiä, ei mitään pahaa sanottavaa.
Kahdentoista vuoden erossaolon jälkeen Pekka Metsi valittiin 50-vuotisjuhliaan viettäneen Granlundin toimitusjohtajaksi marraskuussa 2010.
– Vähän kuin olisi kotiin palannut. Granisella on lämmin paikka sydämessäni. Täällä oli hyvin säilynyt ydinporukka, mutta luojan kiitos oli myös porukkaa, jota en tuntenut, Metsi nauraa.
– Nuorissa on tulevaisuus. Täksi kesäksi otetaan 32 opiskelijaa Malmin pääkonttorille, ja pysyvästä henkilökunnastakin on 70 eli viidesosa alle 30-vuotiaita.
Kansainvälistyminen vahvistuu
Granlundin historian vasta kolmas toimitusjohtaja Metsi sai vastuulleen hyvässä vireessä olevan yrityksen. Entinen mutta energinen toimitusjohtaja Reijo Hänninen jatkaa yrityksen kehitystehtävissä, ja strategiaa seuraavalle viidelle vuodelle tehdään suurella joukolla.
– Katsotaan kehittymismahdollisuuksia Suomessa, mutta suuremmat loikat otetaan kansainvälisillä markkinoilla, Metsi visioi.
Kansainvälistymisessä lienee Granlundin 20 hengen softa-yksiköllä suuri rooli. Energian- ja ylläpidonhallintaan sekä energialaskentaan liittyvät ICT-ratkaisut ja niihin liittyvät palvelut ovat Metsin mukaan oikein potentiaalisia vientituotteita.
– Olemme kansainvälisestikin korkealla tasolla. Laitetaan osaaminen nättiin pakettiin ja lähdetään viemään.
Metsin mukaan projektiviennin siivu Granlundin kansainvälisestä liiketoiminnasta on jatkossa pieni mutta selkeä.
– Kun asiakkaat investoivat, autetaan heitä alkuun, se on hyvä toimintatapa. Enää ei lähetä suurta joukkoa suomalaisinsinöörejä projekteihin ulkomaille.
Strategiaryhmässä mietitään tarkasti suunnittelun vientikuvioita.
– Meillä on nyt toimisto Venäjällä. Miten markkina siellä kehittyy - siinäpä oivallinen kysymys. Suomalaisen insinöörin hyviä puolia ovat rehellisyys, luotettavuus ja aikatauluissa pysyminen. Niitä ominaisuuksia arvostetaan todennäköisesti ainakin Pohjoismaissa ja Saksassa.
Arvostustaan merkittävämpi talotekniikka
– Suunnittelun status ei ole täysin palautunut 90-luvun laman jäljiltä. Alan profiili nostetaan ottamalla paremmin haltuun energia-, ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat. Ne ovat globaaleja trendejä, ja talotekniikkaa liittyy niihin täydellisesti. Alalla on 2 – 3 vuoden etsikkoaika kohottaa talotekniikan roolia aidoksi asiantuntijatoiminnaksi, neuvonantajaksi.
Metsin mukaan Granlundilla on jo 15 vuoden ajan tavoiteltu tietoteknisesti paremmin integroitua, suunnittelijoiden resursseja yhdistävää rakentamisprosessia. Yritys on ollut aktiivisesti mukana mm. tietomallinnuksen eli BIMin kehityksessä.
– Vuosi 2011 on BIMin läpimurtovuosi Suomessa. Tietomallinnukseen on lähdetty liian tekniikka- ja tuotantopainotteisesti, eikä hyötyjä käyttäjille tai tilaajille ole oikein osattu kuvata.
Kun BIMiin liitetään kestävän kehityksen vaatimukset, saadaan rakentamiselle tavoitteita, joiden saavuttamiseksi on puututtava rakentamisen prosesseihin. Enää ei voi tehdä niin kuin on aina ennen tehty.
– Prosessin uudistamisella on huutava tarve. Eikä kaikki osaaminen ei ole suunnittelijoilla. Urakoitsijoilla ja teollisuudella on paljon annettavaa käytännön osaamisessa, Metsi korostaa.
USA:ssa järjestetään ns. Integrated Process Delivery eli IPD-projektin alkajaisiksi suljettuja viiden päivän workshoppeja, joissa rakennushanketta käynnistävät tilaaja, käyttäjä, pääasiantuntijat, tärkeät urakoitsijat ja erikoislaitetoimittajat. Yhteistyöllä on tarkoitus saada aikaan projektin keskeiset tavoitteet ja prosessin mallinnus.
Ensin ei workshop tunnu mahtuvan oikein kenenkään kalenteriin, ja kun päästään yhteen, menee kaksi ensimmäistä päivää vähän kyräilyn merkeissä. Kolmantena päivänä alkaa ryhmäytyminen ja luova työ lähtee lentoon.
– Tällaisen koulun kautta prosessin onnistumismahdolliuudet ovat dramaattisesti paremmat. Riskit jaetaan porukan kesken, kaikilla on omat profiitit pelissä, Metsi houkuttelee.
Hän muistuttaa tilojen käyttäjän merkityksestä hankkeen elinkaaren mittaiselle onnistumiselle. Käyttäjän on oltava mukana suunnittelussa, ja käyttäjän käsissä on myös lopullinen energiankulutus. Metsi vilauttaa Green Salary -periaatetta, jonka mukaan yrityksen energian kulutusta pienentävä työntekijä saa palkkion.
Suunnittelijoiden tiiviistä yhteistyöstä on jo kotimaisiakin tuloksia. Helsingin Viikkiin nousseen Suomen ympäristökeskuksen Synergiatalon rakentamiseen liittyneet päätökset tehtiin 30 vuoden hiilijalanjäljen selvittämisen pohjalta.
– Suunnittelutiimi toimi. Talotekniikka, energia ja ympäristöasiat olivat erittäin merkittävässä roolissa ja erittäin tiiviissä yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa.
Rakennetun ympäristön huippuosaamiskeskittymä Rym Oy on käynnistänyt osana PRE-ohjelmaansa Model Nova -työpaketin, joka selvittää sellaisia liiketoimintamalleja ja toimintakulttuureja, joissa tietomallintamisesta saadaan kaikki ilo irti tilaajalle, suunnittelijalle, urakoitsijalle ja käyttäjälle. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostava Granlund on mukana Model Novassakin.
Metsi uskoo rakennusprojektien tarvitsevan syvemmän yhteistyön lisäksi modernia johtamista.
– Kun on yhteinen tavoite, johon on sitouduttu, saadaan motivoivalla, jämäkällä johtamisella fiksut ihmiset luovemmiksi ja tuottavammiksi.
Teksti ja kuva:
Jaana Ahti-Virtanen
Suunnittelu ei pääty toteutukseen
Granlundin uusi toimitusjohtaja Pekka Metsi puhuu rakennushankkeen kaikkien osapuolien entistä syvemmän yhteistyön ja elinkaariajattelun puolesta. Se tarkoittaa syvään juurtuneiden rakentamiseen liittyvien prosessien uudistamista. Samalla on mahdollisuus nostaa talotekniikan statusta ympäristö- ja energia-asioiden asiantuntijana.
Lukion ainevalinnat ja lyhyt bussimatka kotoa Haukilahdesta Otaniemen kampukselle ohjasivat Pekka Metsin opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun koneosastolle lvi-tekniikkaa ja rakentamistaloutta.Kun nuorimies teki diplomityötään Imatran Voimalle valkoisessa laboratoriotakissaan, tuli mieleen, että rakentamisen pitäisi oikeastaan olla hauskempaa ja luovempaa hommaa; uravalinta alkoi hahmottua.
– Olen ollut lähes pelkästään konsultointihommissa. Se sopii meikäläisen ruumiinrakenteelle, kun mietitään jengin kanssa, eikä ole hirveästi rajoja vaan voi kehitellä oikeastaan mitä vaan, Metsi kuvaa luovuuden lähteitään.
Talotekniikan kiehtovuus on paljastunut vähitellen.
– Paneudut ongelmaan, opit lisää ja sitten onnistut, kyllä innostuminen kasvaa tekemisen myötä.
Insinööritoimisto Olof Granlund palkkasi Pekka Metsin suunnittelijaksi vuonna 1988. Muutamaa vuotta myöhemmin avautui mahdollisuus päästä vaihtoinsinööriksi USA:han.
– Sieltä tuli yksi meille, ja minä menin Texasiin yritykseen, joka oli keskittynyt vankilarakennusten suunnitteluun.
Kokemus oli mieleenpainuva. Työhön kuului mm. takuuajan tarkastukset, jotka tehtiin vankilan suihkutiloihin, kun käyttäjät olivat siellä.
– Mutta amerikkalaisesta suunnittelusta ei juuri saatu oppia, sillä Suomessa suunnittelu on korkeatasoista. Matkaraporttiini kirjasin merkittäväksi havainnoksi amerikkalaisyrityksen Facilities Management -tytäryhtiön, joka jo silloin tuotti softaa ja palveluja kiinteistöjen ylläpitoon.
Sitä raporttia voi pitää Granlundin kehittämien Ryhti-työkalujen siemenenä.
– Suunnittelu ei pääty toteutukseen. Tarvitaan elinkaariajattelua ja palveluja kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitovaiheeseen.
Paluu USA:sta vuonna 1992 oli dramaattinen. Pilke silmäkulmassaan Metsi sanoo odotelleensa lähinnä johtopaikkoja, mutta lama pakotti miettimään asioita uudestaan, kun käytännössä mitään suunniteltavaa ei ollut.
– Orientoiduin uudelleen. Vaihdoin suunnittelusta ylläpidon konsultointiin ja tietojärjestelmiin. Silloin Granlundilla tehtiin tärkein strateginen kirjaus, kun tilanteesta huolimatta päätettiin satsata tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kiitos Tekes ja EU.
Kymmenen vuotta Granlundin palveluksessa synnytti Pekka Metsissä tarvetta uusiin seikkailuihin. Seuraava työpaikka löytyi pörssiyhtiö Pöyryltä vuonna 1997.
– Mielenkiintoista aikaa ja mukavia ihmisiä, ei mitään pahaa sanottavaa.
Kahdentoista vuoden erossaolon jälkeen Pekka Metsi valittiin 50-vuotisjuhliaan viettäneen Granlundin toimitusjohtajaksi marraskuussa 2010.
– Vähän kuin olisi kotiin palannut. Granisella on lämmin paikka sydämessäni. Täällä oli hyvin säilynyt ydinporukka, mutta luojan kiitos oli myös porukkaa, jota en tuntenut, Metsi nauraa.
– Nuorissa on tulevaisuus. Täksi kesäksi otetaan 32 opiskelijaa Malmin pääkonttorille, ja pysyvästä henkilökunnastakin on 70 eli viidesosa alle 30-vuotiaita.
Kansainvälistyminen vahvistuu
Granlundin historian vasta kolmas toimitusjohtaja Metsi sai vastuulleen hyvässä vireessä olevan yrityksen. Entinen mutta energinen toimitusjohtaja Reijo Hänninen jatkaa yrityksen kehitystehtävissä, ja strategiaa seuraavalle viidelle vuodelle tehdään suurella joukolla.
– Katsotaan kehittymismahdollisuuksia Suomessa, mutta suuremmat loikat otetaan kansainvälisillä markkinoilla, Metsi visioi.
Kansainvälistymisessä lienee Granlundin 20 hengen softa-yksiköllä suuri rooli. Energian- ja ylläpidonhallintaan sekä energialaskentaan liittyvät ICT-ratkaisut ja niihin liittyvät palvelut ovat Metsin mukaan oikein potentiaalisia vientituotteita.
– Olemme kansainvälisestikin korkealla tasolla. Laitetaan osaaminen nättiin pakettiin ja lähdetään viemään.
Metsin mukaan projektiviennin siivu Granlundin kansainvälisestä liiketoiminnasta on jatkossa pieni mutta selkeä.
– Kun asiakkaat investoivat, autetaan heitä alkuun, se on hyvä toimintatapa. Enää ei lähetä suurta joukkoa suomalaisinsinöörejä projekteihin ulkomaille.
Strategiaryhmässä mietitään tarkasti suunnittelun vientikuvioita.
– Meillä on nyt toimisto Venäjällä. Miten markkina siellä kehittyy - siinäpä oivallinen kysymys. Suomalaisen insinöörin hyviä puolia ovat rehellisyys, luotettavuus ja aikatauluissa pysyminen. Niitä ominaisuuksia arvostetaan todennäköisesti ainakin Pohjoismaissa ja Saksassa.
Arvostustaan merkittävämpi talotekniikka
– Suunnittelun status ei ole täysin palautunut 90-luvun laman jäljiltä. Alan profiili nostetaan ottamalla paremmin haltuun energia-, ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat. Ne ovat globaaleja trendejä, ja talotekniikkaa liittyy niihin täydellisesti. Alalla on 2 – 3 vuoden etsikkoaika kohottaa talotekniikan roolia aidoksi asiantuntijatoiminnaksi, neuvonantajaksi.
Metsin mukaan Granlundilla on jo 15 vuoden ajan tavoiteltu tietoteknisesti paremmin integroitua, suunnittelijoiden resursseja yhdistävää rakentamisprosessia. Yritys on ollut aktiivisesti mukana mm. tietomallinnuksen eli BIMin kehityksessä.
– Vuosi 2011 on BIMin läpimurtovuosi Suomessa. Tietomallinnukseen on lähdetty liian tekniikka- ja tuotantopainotteisesti, eikä hyötyjä käyttäjille tai tilaajille ole oikein osattu kuvata.
Kun BIMiin liitetään kestävän kehityksen vaatimukset, saadaan rakentamiselle tavoitteita, joiden saavuttamiseksi on puututtava rakentamisen prosesseihin. Enää ei voi tehdä niin kuin on aina ennen tehty.
– Prosessin uudistamisella on huutava tarve. Eikä kaikki osaaminen ei ole suunnittelijoilla. Urakoitsijoilla ja teollisuudella on paljon annettavaa käytännön osaamisessa, Metsi korostaa.
USA:ssa järjestetään ns. Integrated Process Delivery eli IPD-projektin alkajaisiksi suljettuja viiden päivän workshoppeja, joissa rakennushanketta käynnistävät tilaaja, käyttäjä, pääasiantuntijat, tärkeät urakoitsijat ja erikoislaitetoimittajat. Yhteistyöllä on tarkoitus saada aikaan projektin keskeiset tavoitteet ja prosessin mallinnus.
Ensin ei workshop tunnu mahtuvan oikein kenenkään kalenteriin, ja kun päästään yhteen, menee kaksi ensimmäistä päivää vähän kyräilyn merkeissä. Kolmantena päivänä alkaa ryhmäytyminen ja luova työ lähtee lentoon.
– Tällaisen koulun kautta prosessin onnistumismahdolliuudet ovat dramaattisesti paremmat. Riskit jaetaan porukan kesken, kaikilla on omat profiitit pelissä, Metsi houkuttelee.
Hän muistuttaa tilojen käyttäjän merkityksestä hankkeen elinkaaren mittaiselle onnistumiselle. Käyttäjän on oltava mukana suunnittelussa, ja käyttäjän käsissä on myös lopullinen energiankulutus. Metsi vilauttaa Green Salary -periaatetta, jonka mukaan yrityksen energian kulutusta pienentävä työntekijä saa palkkion.
Suunnittelijoiden tiiviistä yhteistyöstä on jo kotimaisiakin tuloksia. Helsingin Viikkiin nousseen Suomen ympäristökeskuksen Synergiatalon rakentamiseen liittyneet päätökset tehtiin 30 vuoden hiilijalanjäljen selvittämisen pohjalta.
– Suunnittelutiimi toimi. Talotekniikka, energia ja ympäristöasiat olivat erittäin merkittävässä roolissa ja erittäin tiiviissä yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa.
Rakennetun ympäristön huippuosaamiskeskittymä Rym Oy on käynnistänyt osana PRE-ohjelmaansa Model Nova -työpaketin, joka selvittää sellaisia liiketoimintamalleja ja toimintakulttuureja, joissa tietomallintamisesta saadaan kaikki ilo irti tilaajalle, suunnittelijalle, urakoitsijalle ja käyttäjälle. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostava Granlund on mukana Model Novassakin.
Metsi uskoo rakennusprojektien tarvitsevan syvemmän yhteistyön lisäksi modernia johtamista.
– Kun on yhteinen tavoite, johon on sitouduttu, saadaan motivoivalla, jämäkällä johtamisella fiksut ihmiset luovemmiksi ja tuottavammiksi.
Teksti ja kuva:
Jaana Ahti-Virtanen
