Sijoittaja ja hallitusammattilainen Antti Virtanen
Turpaan saanut osaa neuvoa
Tamperelainen Antero (Antti) Virtanen syntyi yrittäjäksi, vaikka aikansa pyristelikin perheen viitoittamaa tietä vastaan. Tapparan mestaruudella oli suuri merkitys uran ohjautumisessa eteenpäin.
Parinkymmenen yrittäjävuoden jälkeen Virtasesta tuli sijoittaja ja hallitusammattilainen. Hän hämmästelee, kuinka huonosti yrityksissä tunnetaan strategia ja sen pohjalta luodut tavoitteet.
– Ei voi toimia, jos yrittäjä tai porukat eivät tiedä minne mennään, hän sanoo ja korostaa kehityskeskusteluiden tärkeyttä strategioiden konkretisoinnissa.
Oy Labko Ab aloitti 45 vuotta sitten Heinolassa, josta siirtyi Tampereen kautta Kangasalle 1982. Yritys keskittyi ensin veden ja öljyn rajapinnan mittaamiseen, sitten valikoimaan innovoitiin hälytinlaittein varustettu erotinkaivo ja lokasäiliöt, joista kasvoi kokonaan uusi liiketoiminta-alue.
Antti Virtanen kasvoi perheyhtiön kasvaessa, muttei haaveillut perintöprinssin osasta. – Ei ollut tarkoitus mennä Labkoon, vaan hakea oma ura jostain muualta. Menin ensin kauppaopistoon, sitten vuonna 1979 Tampereen yliopistoon opiskelemaan taloustiedettä, Virtanen sanoo.
Labkon hallitukseen kaivattiin kuitenkin uutta ihmistä vahvistukseksi.
– Päätin lähteä tutustumaan yhtiön päätöksentekoon, ja päädyin hallituksen sihteeriksi moneksi vuodeksi.
Varsinainen ensimmäinen työpaikka oli kuitenkin vuonna 1984 Tietonauha-ohjelmistotalo, jossa gradua ja kauppaoikeuden tenttiä vailla ollut kauppatieteiden ylioppilas vastasi tuotepäällikkönä kaupallisista sovelluksista Hewlett-Packardin ympäristössä. – En osannut koodata, mutta puhuin samaa kieltä asiakkaiden kanssa. Asiakkaita olivat mm. Hedengren, Ahlström ja Tilgman.
Virtanen oli mukana tekemässä Tietonauhan strategiaa ulkopuolisen konsultin kanssa. Yrityksen toimitusjohtajankin piti tulla samaan palaveriin, muttei päässytkään, kun piti juhlia Tapparan mestaruutta. Virtaselle ja konsultille jäi aikaa jutella muita asioita.
– Tuli puheeksi, että elektroniikka-alan yritys Elarne olisi myytävänä. Vein Labkon hallitukselle ajatuksen kaupasta, ja Elarne päätettiin ostaa. Sillä ei ollut vetäjää, ja ryhdyin tehtävään vuonna 1986, Antti Virtanen muistelee toimitusjohtaja-uransa alkua. Vuoden 1986 toinen kohokohta oli kauppatieteiden maisterin paperit.
Kahdestakymmenestä tuli sata kuudessa vuodessa
Vuonna 1988 Labkon toimitusjohtaja Jorma Tirkkonen siirtyi Valmetiin, ja Antti Virtasesta tuli koko Labkon toimitusjohtaja. Yrityksen liikevaihto oli kaksikymmentäneljä miljoonaa markkaa, kun maa painui lamaan.
Vuonna 1994 liikevaihto oli kaksikymmentä miljoonan markan luokkaa, ja yrityksen johtoryhmä päätti kasvattaa yritystä kunnolla alkavan nousun imussa. Tavoitteeksi tuli 100 miljoonan markan liikevaihto ja 10 miljoonan markan tulos vuoteen 2000 mennessä.
– Ja me tehtiin se. Hieno juttu, koko yhtiö oli tavoitteessa mukana. Pidettiin kovat juhlat, henkilökunnalle jaettiin bonuksina miljoona markkaa ja johtoryhmä lähti opintomatkalle San Franciscoon, Virtanen kertaa onnistumisen hetkiä.
Antti Virtanen jatkoi oman perheyhtiön johtajana vuoteen 2003, silloin liikevaihto oli 18 miljoonaa euroa ja tase 12 miljoonaa. Vuonna 2003 Labko myytiin kansainväliselle Wavin-konsernille, Labkosta tuli Wavin-Labko ja tanskalaisen Nordisk Wavin A/S:n tytäryhtiö.
Virtanen jatkoi seitsemän vuotta konsernin palveluksessa ja jäi ns. eläkkeelle tämän vuoden alussa, 55-vuotiaana. Työsopimus oli loppuvuosina poikkeuksellinen: siihen ei sisältynyt kansainvälisille suuryrityksille tyypillistä karenssia, vaan valmistellessaan lähtöään ja etsiessään seuraajaansa Virtanen sai tehdä sijoituksia ja osallistua muiden yritysten hallitustyöhön.
Kiirettä pitää
Eläkeläinen on täyttänyt päivänsä hallitusammattilaisuudella ja sijoittamisella oman Jesura Oy:nsä kautta. Antti Virtasella on hallituspaikka Vexve Oy:ssä, TemeraN Oy:ssä ja uusimpana Top-Tunniste Oy:ssä.
– Kiire on ollut, en ole juuri muuta ennättänyt tekemään. Olen hallituksen jäsenenä myös Hermia Ventures -sijoitusyhtiössä, jossa esitellään monenlaisia yhtiöitä, ja Hermia tai sen osakkaat saavat sijoittaa.
Hallitustehtävänsä Virtanen on löytänyt mm. pirkanmaalaisen Hallituspartnerit ry:n kautta. Yhdistys haluaa vankistaa pk-yritysten hallitustyöskentelyä ja sitä kautta niiden kilpailukykyä. Virtanen on ollut Hallituspartnereiden hallituksen puheenjohtaja toukokuun alusta lähtien.
– Hallituspartnereihin voi ottaa yhteyttä. Sitten yksi meistä tutustuu yhtiöön ja ehdottaa yhtiölle kolmea, neljää ammattilaista sen tarpeisiin. Tämän prosessin kautta tulin Vexven hallitukseen.
– Pk-yritysten hallitustyö on huonolla tasolla. Hallituspartnereiden kautta yritys voi tavoittaa ne, jotka ovat saaneet turpaansa matkan varrella ja osaavat neuvoa. Minulla on yrittäjäkokemusta 20 vuotta, olen avannut, sulkenut, kasvattanut, ostanut ja myynyt erilaisia yhtiöitä.
Antti Virtasen päivään saattaisi vielä mahtua yksi tai kaksi hallituspaikkaa. – Kovin monessa ei voi olla, paneudun yrityksen asioihin. Toimialalla ei ole väliä, sillä ideoita voi siirtää alalta toiselle, mutta toisaalta tuttu ala tarkoittaa olemassa olevaa suhdeverkostoa.
Monelta suunta hukassa
Antti Virtanen sanoo olevansa järkyttynyt tutkimustuloksesta, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mitkä ovat heidän työpaikkojensa tavoitteet.
– Miten se on mahdollista, en ymmärrä sitä lainkaan. Ei voi toimia, jos yrittäjä tai porukat eivät tiedä minne mennään. Miten käy jääkiekkojoukkueelle, jonka pelaajat ja valmentajat eivät tiedä tavoitetta?
Virtanen korostaa, että tavoitteiden tunteminen lisää motivaatiota. Tunteminen tarkoittaa, että strategioista poistetaan ympäripyöreä hölynpöly ja tavoitteet aikatauluineen ja budjetteineen sanotaan selkeästi suomeksi. Paljonko kansainvälistyminen maksaa, tarvitaanko lisää väkeä, paljonko tulee rahaa?
– Strategiaa ei voi jalkauttaa, jos sitä ei voi käsittää. Kehityskeskustelussa strategiat konkretisoidaan, kerrotaan selkeästi, miten tavoitteet näkyvät kunkin työntekijän tehtävissä.
Virtanen toteaa, että yritysten tavoitteiden hämäryys on Suomen kansantaloudelle kauhea tappio. – Kuinka suuria suuret firmat olisivatkaan, jos kaikki tietäisivät minne ne pyrkivät.
Jos yrityksen tavoitteena on kansainvälistyminen, täytyy Virtasen mukaan hallituksessa olla joku, joka sen on jo aiemmin tehnyt. Omaa yritystä verellä, hiellä ja kyyneleillä rakentaneiden on kuitenkin usein vaikea ottaa vastaan ulkopuolisten neuvoja.
– Monta kertaa on kuullut, että älä tule meitä neuvomaan. Mutta kun on ollut pitkään toimitusjohtajana, tulee johtajan tauti, ihan niin kuin pitkään opettanut opettaa kotona ja naapurissakin. Hallituksen jäsen ei voi sanella, mitä yrityksessä tehdään vaan täytyy kysyä, mikä vaihtoehto yrityksen edustajien mielestä pitäisi valita. Se on hidastusmomentti, jonka olen joutunut opettelemaan.
Asiantuntevan hallitustyöskentelyn ja toiminnaksi muuttuvien strategioiden lisäksi Antti Virtanen haluaisi antaa suomalaisille yrityksille lisää markkinointiosaamista.
– Markkinointitoimistoilta tulee kuvia ja iskulauseita, mutta mitä ne tarkoittavat myynnin kannalta? Eivät he tiedä. Jos televisioon laitetaan mainontaa 300 000 eurolla, jonkun täytyy pystyä sanomaan, mitä se tuottaa. Tällaista logiikkaa en ole löytänyt Suomesta mistään. Tarvitaan malli, joka yhdistää laskentatoimen ja markkinoinnin osaamisen.
Porkkanavajetta
Tuore hallitusammattilainen on kaavaillut antavansa asiantuntemuksensa yritysten käyttöön seuraavan kymmenen vuoden ajan. Sitten perhe, golf, sulkapallo ja sähly, ehkä yhteiskunnallinen vaikuttaminenkin saisivat entistä suuremman viipaleen päivästä.
– Hallitustyöskentelyssä intoa saa yhtiöiden kasvusta. Mutta onhan se fakta, että kun vetää omaa yritystä, lähtee joka aamu liikkeelle latautuneena kohti tavoitteita. Kaipaan vähän sitä porkkanaa aasin turvan edessä.
– Olen jo melkein päättänyt, etten ryhdy toimitusjohtajaksi. Mutta ehkä projektiluonteisesti voisin lähteä kahdeksi vuodeksi vetämään minimissään 10 – 20 miljoonan liikevaihdon yritystä, jolla hyvä organisaatio, tietty tavoite tietyn ajan kuluessa. Porkkana on ehkä vähän hakusessa.
Turpaan saanut osaa neuvoa
Tamperelainen Antero (Antti) Virtanen syntyi yrittäjäksi, vaikka aikansa pyristelikin perheen viitoittamaa tietä vastaan. Tapparan mestaruudella oli suuri merkitys uran ohjautumisessa eteenpäin.
Parinkymmenen yrittäjävuoden jälkeen Virtasesta tuli sijoittaja ja hallitusammattilainen. Hän hämmästelee, kuinka huonosti yrityksissä tunnetaan strategia ja sen pohjalta luodut tavoitteet.
– Ei voi toimia, jos yrittäjä tai porukat eivät tiedä minne mennään, hän sanoo ja korostaa kehityskeskusteluiden tärkeyttä strategioiden konkretisoinnissa.
Oy Labko Ab aloitti 45 vuotta sitten Heinolassa, josta siirtyi Tampereen kautta Kangasalle 1982. Yritys keskittyi ensin veden ja öljyn rajapinnan mittaamiseen, sitten valikoimaan innovoitiin hälytinlaittein varustettu erotinkaivo ja lokasäiliöt, joista kasvoi kokonaan uusi liiketoiminta-alue.
Antti Virtanen kasvoi perheyhtiön kasvaessa, muttei haaveillut perintöprinssin osasta. – Ei ollut tarkoitus mennä Labkoon, vaan hakea oma ura jostain muualta. Menin ensin kauppaopistoon, sitten vuonna 1979 Tampereen yliopistoon opiskelemaan taloustiedettä, Virtanen sanoo.
Labkon hallitukseen kaivattiin kuitenkin uutta ihmistä vahvistukseksi.
– Päätin lähteä tutustumaan yhtiön päätöksentekoon, ja päädyin hallituksen sihteeriksi moneksi vuodeksi.
Varsinainen ensimmäinen työpaikka oli kuitenkin vuonna 1984 Tietonauha-ohjelmistotalo, jossa gradua ja kauppaoikeuden tenttiä vailla ollut kauppatieteiden ylioppilas vastasi tuotepäällikkönä kaupallisista sovelluksista Hewlett-Packardin ympäristössä. – En osannut koodata, mutta puhuin samaa kieltä asiakkaiden kanssa. Asiakkaita olivat mm. Hedengren, Ahlström ja Tilgman.
Virtanen oli mukana tekemässä Tietonauhan strategiaa ulkopuolisen konsultin kanssa. Yrityksen toimitusjohtajankin piti tulla samaan palaveriin, muttei päässytkään, kun piti juhlia Tapparan mestaruutta. Virtaselle ja konsultille jäi aikaa jutella muita asioita.
– Tuli puheeksi, että elektroniikka-alan yritys Elarne olisi myytävänä. Vein Labkon hallitukselle ajatuksen kaupasta, ja Elarne päätettiin ostaa. Sillä ei ollut vetäjää, ja ryhdyin tehtävään vuonna 1986, Antti Virtanen muistelee toimitusjohtaja-uransa alkua. Vuoden 1986 toinen kohokohta oli kauppatieteiden maisterin paperit.
Kahdestakymmenestä tuli sata kuudessa vuodessa
Vuonna 1988 Labkon toimitusjohtaja Jorma Tirkkonen siirtyi Valmetiin, ja Antti Virtasesta tuli koko Labkon toimitusjohtaja. Yrityksen liikevaihto oli kaksikymmentäneljä miljoonaa markkaa, kun maa painui lamaan.
Vuonna 1994 liikevaihto oli kaksikymmentä miljoonan markan luokkaa, ja yrityksen johtoryhmä päätti kasvattaa yritystä kunnolla alkavan nousun imussa. Tavoitteeksi tuli 100 miljoonan markan liikevaihto ja 10 miljoonan markan tulos vuoteen 2000 mennessä.
– Ja me tehtiin se. Hieno juttu, koko yhtiö oli tavoitteessa mukana. Pidettiin kovat juhlat, henkilökunnalle jaettiin bonuksina miljoona markkaa ja johtoryhmä lähti opintomatkalle San Franciscoon, Virtanen kertaa onnistumisen hetkiä.
Antti Virtanen jatkoi oman perheyhtiön johtajana vuoteen 2003, silloin liikevaihto oli 18 miljoonaa euroa ja tase 12 miljoonaa. Vuonna 2003 Labko myytiin kansainväliselle Wavin-konsernille, Labkosta tuli Wavin-Labko ja tanskalaisen Nordisk Wavin A/S:n tytäryhtiö.
Virtanen jatkoi seitsemän vuotta konsernin palveluksessa ja jäi ns. eläkkeelle tämän vuoden alussa, 55-vuotiaana. Työsopimus oli loppuvuosina poikkeuksellinen: siihen ei sisältynyt kansainvälisille suuryrityksille tyypillistä karenssia, vaan valmistellessaan lähtöään ja etsiessään seuraajaansa Virtanen sai tehdä sijoituksia ja osallistua muiden yritysten hallitustyöhön.
Kiirettä pitää
Eläkeläinen on täyttänyt päivänsä hallitusammattilaisuudella ja sijoittamisella oman Jesura Oy:nsä kautta. Antti Virtasella on hallituspaikka Vexve Oy:ssä, TemeraN Oy:ssä ja uusimpana Top-Tunniste Oy:ssä.
– Kiire on ollut, en ole juuri muuta ennättänyt tekemään. Olen hallituksen jäsenenä myös Hermia Ventures -sijoitusyhtiössä, jossa esitellään monenlaisia yhtiöitä, ja Hermia tai sen osakkaat saavat sijoittaa.
Hallitustehtävänsä Virtanen on löytänyt mm. pirkanmaalaisen Hallituspartnerit ry:n kautta. Yhdistys haluaa vankistaa pk-yritysten hallitustyöskentelyä ja sitä kautta niiden kilpailukykyä. Virtanen on ollut Hallituspartnereiden hallituksen puheenjohtaja toukokuun alusta lähtien.
– Hallituspartnereihin voi ottaa yhteyttä. Sitten yksi meistä tutustuu yhtiöön ja ehdottaa yhtiölle kolmea, neljää ammattilaista sen tarpeisiin. Tämän prosessin kautta tulin Vexven hallitukseen.
– Pk-yritysten hallitustyö on huonolla tasolla. Hallituspartnereiden kautta yritys voi tavoittaa ne, jotka ovat saaneet turpaansa matkan varrella ja osaavat neuvoa. Minulla on yrittäjäkokemusta 20 vuotta, olen avannut, sulkenut, kasvattanut, ostanut ja myynyt erilaisia yhtiöitä.
Antti Virtasen päivään saattaisi vielä mahtua yksi tai kaksi hallituspaikkaa. – Kovin monessa ei voi olla, paneudun yrityksen asioihin. Toimialalla ei ole väliä, sillä ideoita voi siirtää alalta toiselle, mutta toisaalta tuttu ala tarkoittaa olemassa olevaa suhdeverkostoa.
Monelta suunta hukassa
Antti Virtanen sanoo olevansa järkyttynyt tutkimustuloksesta, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mitkä ovat heidän työpaikkojensa tavoitteet.
– Miten se on mahdollista, en ymmärrä sitä lainkaan. Ei voi toimia, jos yrittäjä tai porukat eivät tiedä minne mennään. Miten käy jääkiekkojoukkueelle, jonka pelaajat ja valmentajat eivät tiedä tavoitetta?
Virtanen korostaa, että tavoitteiden tunteminen lisää motivaatiota. Tunteminen tarkoittaa, että strategioista poistetaan ympäripyöreä hölynpöly ja tavoitteet aikatauluineen ja budjetteineen sanotaan selkeästi suomeksi. Paljonko kansainvälistyminen maksaa, tarvitaanko lisää väkeä, paljonko tulee rahaa?
– Strategiaa ei voi jalkauttaa, jos sitä ei voi käsittää. Kehityskeskustelussa strategiat konkretisoidaan, kerrotaan selkeästi, miten tavoitteet näkyvät kunkin työntekijän tehtävissä.
Virtanen toteaa, että yritysten tavoitteiden hämäryys on Suomen kansantaloudelle kauhea tappio. – Kuinka suuria suuret firmat olisivatkaan, jos kaikki tietäisivät minne ne pyrkivät.
Jos yrityksen tavoitteena on kansainvälistyminen, täytyy Virtasen mukaan hallituksessa olla joku, joka sen on jo aiemmin tehnyt. Omaa yritystä verellä, hiellä ja kyyneleillä rakentaneiden on kuitenkin usein vaikea ottaa vastaan ulkopuolisten neuvoja.
– Monta kertaa on kuullut, että älä tule meitä neuvomaan. Mutta kun on ollut pitkään toimitusjohtajana, tulee johtajan tauti, ihan niin kuin pitkään opettanut opettaa kotona ja naapurissakin. Hallituksen jäsen ei voi sanella, mitä yrityksessä tehdään vaan täytyy kysyä, mikä vaihtoehto yrityksen edustajien mielestä pitäisi valita. Se on hidastusmomentti, jonka olen joutunut opettelemaan.
Asiantuntevan hallitustyöskentelyn ja toiminnaksi muuttuvien strategioiden lisäksi Antti Virtanen haluaisi antaa suomalaisille yrityksille lisää markkinointiosaamista.
– Markkinointitoimistoilta tulee kuvia ja iskulauseita, mutta mitä ne tarkoittavat myynnin kannalta? Eivät he tiedä. Jos televisioon laitetaan mainontaa 300 000 eurolla, jonkun täytyy pystyä sanomaan, mitä se tuottaa. Tällaista logiikkaa en ole löytänyt Suomesta mistään. Tarvitaan malli, joka yhdistää laskentatoimen ja markkinoinnin osaamisen.
Porkkanavajetta
Tuore hallitusammattilainen on kaavaillut antavansa asiantuntemuksensa yritysten käyttöön seuraavan kymmenen vuoden ajan. Sitten perhe, golf, sulkapallo ja sähly, ehkä yhteiskunnallinen vaikuttaminenkin saisivat entistä suuremman viipaleen päivästä.
– Hallitustyöskentelyssä intoa saa yhtiöiden kasvusta. Mutta onhan se fakta, että kun vetää omaa yritystä, lähtee joka aamu liikkeelle latautuneena kohti tavoitteita. Kaipaan vähän sitä porkkanaa aasin turvan edessä.
– Olen jo melkein päättänyt, etten ryhdy toimitusjohtajaksi. Mutta ehkä projektiluonteisesti voisin lähteä kahdeksi vuodeksi vetämään minimissään 10 – 20 miljoonan liikevaihdon yritystä, jolla hyvä organisaatio, tietty tavoite tietyn ajan kuluessa. Porkkana on ehkä vähän hakusessa.
