Rakentamisen henkilöstö keskittyi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 Uudellemaalle ja Etelä-Suomeen. Näiden kahden suuralueen osuus koko rakentamisen henkilöstöstä oli 67 prosenttia. Kun koko maan henkilöstö oli rakentamisessa lähes 151 000, oli Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa yhteensä lähes 101 000 henkilöä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 4,4 prosenttia vuoden 2009 neljännella neljänneksellä vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämmön kustannukset 11,6 prosenttia. Työkustannukset nousivat 3,8 prosenttia, hoitokustannukset 3,5 prosenttia, kunnossapitokustannukset 1,9 prosenttia ja muut kustannukset 5,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 tammikuussa työllisiä oli 87 000 vähemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Työttömien määrä lisääntyi 66 000:lla ja työttömyysaste kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Työvoiman ulkopuolella oli tammikuussa 42 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuoden 2009 uudisrakentamisen volyymi oli neljänneksen pienempi kuin vuonna 2008. Volyymi väheni kaikissa rakennusryhmissä paitsi julkisten palvelurakennusten ryhmässä, jossa volyymi lisääntyi 12,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Maatalousrakentamisen volyymi pysyi vuoden 2008 tasolla.

Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Kerrostaloasuntojen määrä kasvoi kuitenkin lähes neljänneksen edellisvuotisesta. Sen sijaan omakotitaloasuntojen luvat vähenivät vajaan viidenneksen ja rivitaloasuntojen neljänneksen vuotta aiemmasta.

Vuonna 2009 koko talouden palkkasumma oli prosenttiyksikön pienempi kuin edeltävänä vuonna, jolloin kasvu ylsi 7 prosenttiin. Palkkasumman kasvu alkoi hidastua selvästi vuoden 2009 alussa kääntyen laskuun toisen vuosineljänneksen aikana. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä koko talouden palkkasumma oli 2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Pelkästään joulukuussa koko talouden palkkasumma laski 0,6 prosenttia.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys kääntyi laskuun vuonna 2009. Niin ikään työttömyysaste kääntyi nousuun ensin kerran sitten vuoden 1994. Työllisyyden lasku kohdistui erityisesti miehiin ja teollisuuden toimialaan. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 syys-marraskuussa 21,8 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 18,7 prosenttia ja vientiliikevaihto 23,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennusyritysten liikevaihto väheni Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 syys-marraskuussa 14,9 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto väheni syys-marraskuussa 17,5 prosenttia, maa- ja vesirakentamisen 14,0 ja erikoistuneen rakennustoiminnan 12,8 prosenttia.

Vuoden 2009 aikana pantiin vireille 3 275 konkurssia, mikä on 25,4 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 14 860, mikä on noin 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakennuskustannukset laskivat 0,4 prosenttia vuoden 2010 tammikuussa edellisen vuoden tammikuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,4 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 1,6 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 3,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin oli 124,3 vuonna 2008. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan huoltosuhde on pysynyt vuoden 2007 tasolla. Paras huoltosuhde oli Mariehamns stadin (93,7), Helsingin (97,0) ja Ålands landsbygdin (97,6) seutukunnissa. Eniten ei-työllisiä suhteessa työllisiin oli Torniolaakson (216,1), Itä-Lapin (202,4) ja Pielisen Karjalan (199,2) seutukunnissa.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 elo-lokakuussa 23,5 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 22,6 prosenttia ja vientiliikevaihto 24,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Aloittaneiden yritysten määrä laski 10,7 prosenttia vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kaupan toimialalla, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan vuoden 2009 toisella neljänneksellä, kuten neljän aikaisemmankin vuoden vastaavana ajankohtana - nousua oli 5,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli eniten toimialakohtaisesti kaupan toimialalla ja maakuntakohtaisesti yrityskantaan suhteutettuna eniten Varsinais-Suomessa. Oikeudellisen muodon mukaan, liikkeen- ja ammatinharjoittajayrityksiä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö) aloitti lähes 8,6 prosenttia ja osakeyhtiöitä yli 14 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2009 joulukuussa työllisiä oli 86 000 vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Työttömien määrä lisääntyi 44 000:lla ja työttömyysaste kasvoi 1,8 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Työvoiman ulkopuolella oli joulukuussa 62 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 prosenttia, lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2008 työttömyysaste, joka oli 6,4 prosenttiyksikköä.

Teollisuuden energiankäyttö oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan reilu 570 petajoulea (PJ) vuonna 2008 (luottamusväli ± 0,8 prosenttia). Verrattuna vuoteen 2007 teollisuuden energiankäyttö väheni 7 prosenttia. Laskuun vaikutti eniten metsäteollisuuden energiankäytön väheneminen 9 prosentilla. Eniten teollisuudessa käytettiin energialähteenä puuperäisiä polttoaineita. Toimialoista suurin energiankäyttäjä oli metsäteollisuus, joka käytti noin 56 prosenttia koko teollisuuden käyttämästä energiasta. Maakunnittain teollisuus käytti eniten energiaa Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla.

Uudisrakentamisen volyymi oli marraskuussa 23,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Laskuvauhti on hieman hidastunut kesäkuukausista. Hidastumiseen on vaikuttanut asuinrakentamisen vilkastuminen.

Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko uudisrakentamiseen myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni kuitenkin vajaan viidenneksen vuotta aiemmasta. Teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä puolittui edellisvuotisesta ja liike- ja toimistorakennuksille lupia myönnettiin 15 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2008 marraskuussa.

Koko talouden palkkasumma oli syys-marraskuussa 2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään marraskuussa koko talouden palkkasumma laski 2,4 prosenttia. Edellisen vuoden syys-marraskuussa palkkasumma kasvoi 6,7 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennusyritysten liikevaihto väheni Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 elo-lokakuussa 15,1 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto väheni elo-lokakuussa 18 prosenttia, maa- ja vesirakentaminen 14,5 ja erikoistunut rakennustoiminta 12,9 prosenttia.

Rakennuskustannukset laskivat 1,0 prosenttia vuoden 2009 joulukuussa edellisen vuoden joulukuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,9 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 2,0 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Vuoden 2009 tammi - marraskuussa pantiin vireille 3 034 konkurssia, mikä on 24,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 13 571, mikä on 2 912 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Korjaus . Julkistusta korjattu 22.12.2009 klo 10.30. Korjattu sana merkitty punaisella. Aiemmin luki laski.

Asuinrakentamisen volyymi-indeksin suurin lasku on taittunut. Lokakuussa asuinrakentamisen volyymi supistui 19 prosenttia vuotta aiemmasta, kun se vielä kesällä väheni yli 30 prosentin kuukausivauhdilla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen lokakuun uudisrakentamisen volyymi-indeksistä.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen kasvu hidastui selvästi vuonna 2008. Yrityksiä toimi 2 500 enemmän kuin edellisenä vuonna, kaikkiaan 41 300. Liikevaihto kohosi 27 miljardiin euroon kasvuprosentin ollessa 10,7. Toimiala työllisti 150 400 henkilöä, jossa lisäystä vuotta aiemmasta oli 3 900 henkilöä.

Vuoden 2007 lopussa palkansaajista 55 vuotta täyttäneitä oli 17 prosenttia (355 000 palkansaajaa), kun heitä vuonna 2000 oli kuusi prosenttiyksikköä vähemmän eli 11 prosenttia. Ammattiryhmien väliset erot 55 vuotta täyttäneiden osuuksissa ovat suuret. Yli 50 ammattiryhmässä useampi kuin joka neljäs palkansaaja oli 55 vuotta täyttänyt. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ammattia ja sosioekonomista asemaa kuvaavista tiedoista.

Lokakuussa 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan 2 200 uutta asuntoa, mikä on 46 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko uudisrakentamiseen myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni kuitenkin yli viidenneksen edellisvuotisesta. Teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä väheni 71 prosenttia viime vuoden lokakuusta.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus vuoden 2009 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana oli 950 petajoulea. Kulutus laski 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Sähkönkulutus väheni samana aikana 10 prosenttia. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 6 prosentilla.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuussa 27,6 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 23,9 prosenttia ja vientiliikevaihto 30,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennusyritysten liikevaihto väheni Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 15,6 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto väheni vastaavalla ajanjaksolla 17,9 prosenttia, erikoistunut rakennustoiminta 15,9 ja maa- ja vesirakentaminen 8,6 prosenttia.

Koko talouden palkkasumma oli elo-lokakuussa 2,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään lokakuussa koko talouden palkkasumma laski 2,6 prosenttia. Viime vuoden elo-lokakuussa palkkasumma kasvoi 7,5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 87,2 terawattituntia (TWh), mikä oli 3,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Teollisuustuotannon supistuminen sekä lämmin sää vähensivät energian kulutusta edellisestä vuodesta. Myös hiililauhteen korvautuminen vesivoimalla sähkön tuotannossa vähensi merkittävästi primäärienergian kokonaiskulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvan energian osuus nousi kolme prosenttiyksikköä yltäen lähes 28 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2008. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät merkittävästi enemmän kuin energian kokonaiskulutus, kaikkiaan 13 prosenttia.

Rakennuskustannukset laskivat 1,8 prosenttia vuoden 2009 marraskuussa edellisen vuoden marraskuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,2 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 2,5 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 7,2 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 3,0 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 13,5 prosenttia ja muualla maassa 1,8 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa keskimäärin 0,9 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen kanta oli yhteensä vajaat 205 miljardia euroa vuoden 2009 kolmannen neljänneksen lopussa. Antolainauskanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaat seitsemän prosenttia. Uusia antolainoja nostettiin vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä yhteensä vajaat 30 miljardia euroa, kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Korjaus. Julkistusta korjattu 9.12.2009. Korjaus on merkitty punaisella. Oli aiemmin 3,4.

Tammi - lokakuussa pantiin vireille 2 785 konkurssia, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 12 527, mikä on 3 141 enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Konkurssien määrä lisääntyi lukumääräisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi - lokakuussa vireille 656 konkurssia, mikä on 118 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuoden 2009 heinä-syyskuussa aloitettiin 6 500 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on vain kolme prosenttia edellisvuotista vähemmän. Pientaloasuntojen määrä väheni, mutta aloitettuja kerrostaloasuntoja oli enemmän kuin viime vuoden heinä-syyskuussa. Aloitettujen asuntojen kuutiomäärän väheneminen hidastui 13 prosenttiin. Kaikkiaan vuoden 2009 heinä-syyskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin 8,4 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämmön kustannukset 17,3 prosenttia. Työkustannukset nousivat 3,8 prosenttia, hoitokustannukset 3,9 prosenttia, kunnossapitokustannukset 1,8 prosenttia ja muut kustannukset 5,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100.

Vuoden 2009 lokakuussa työllisiä oli 119 000 vähemmän kuin edellisvuoden lokakuussa. Työllisyysaste laski 3,5 prosenttiyksikköä. Työttömien määrä lisääntyi 60 000 ja työttömyysaste kasvoi 2,4 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä 29 prosenttia vuotta aiemmasta. Sekä asuinrakentamisen volyymi että muun rakentamisen volyymi vähenivät molemmat 29 prosenttia.

Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia edellisvuotista enemmän. Lähes puolet rakennusluvan saaneista asunnoista oli pääkaupunkiseudulla.

Koko talouden palkkasumma oli heinä-syyskuussa 1,1 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään syyskuussa koko talouden palkkasumma laski 0,9 prosenttia. Viime vuoden heinä-syyskuussa palkkasumma kasvoi 6,8 prosenttia vuotta aiemmasta.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan kesä-elokuussa 26,3 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 23,8 prosenttia ja vientiliikevaihto 28,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennusyritysten liikevaihto väheni vuoden 2009 kesä-elokuussa 16,4 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto väheni vastaavalla ajanjaksolla 20,6 prosenttia, erikoistunut rakennustoiminta 15,4 ja maa- ja vesirakentaminen 7,5 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli syksyllä 2009 yhteensä 135 000 opiskelijaa. Määrä oli 2 500 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2008. Uusien opiskelijoiden määrä oli 38 200, mikä on kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.

Rakennuskustannukset laskivat 2,5 prosenttia vuoden 2009 lokakuussa edellisen vuoden lokakuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 1,2 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,1 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 7,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Tammi - syyskuussa pantiin vireille 2 488 konkurssia, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 11 293, mikä on 3 476 enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi tammi - syyskuussa kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Konkurssien määrä lisääntyi lukumääräisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi - syyskuussa vireille 587 konkurssia, mikä on 113 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskuksen mukaan oppilaitosmuotoiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistui 78 200 opiskelijaa kalenterivuoden 2008 aikana.

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 70 000 opiskelijaa kalenterivuoden 2008 aikana.

Tilastokeskuksen vuoden 2007 työssäkäyntitilaston mukaan 50 - vuotiaita tai vanhempia oli 30,6 prosenttia työssäkäyvistä. Julkisella sektorilla työskentelevistä tähän ikäryhmään kuului 37,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla (yksityinen sektori, valtioenemmistöiset osakeyhtiöt ja yrittäjät) 27,9 prosenttia. Verrattuna vuoden 2002 työssäkäyntitilaston lukuihin 50 vuotta täyttäneiden osuus työllisistä on kasvanut 2,8 prosenttiyksikköä (taulukko 1). Työssäkäyntitiedot päätellään koko väestölle, ja viiteajankohtana on vuoden viimeinen viikko.

Vuonna 2008 aloittaneiden yritysten määrä laski 2,2 prosenttia ja lopettaneiden määrä jatkoi nousuaan, kuten neljänä aikaisempanakin vuonna - määrä kasvoi 17,1 prosenttia. Yrityksiä aloitti ja lopetti toimialakohtaisesti eniten kaupan toimialalla, ja maakuntakohtaisesti yrityksiä aloitti ja lopetti eniten Uudellamaalla. Uusien yritysten määrä lisääntyi vain seitsemässä maakunnassa. Oikeudellisen muodon mukaan, liikkeen - ja ammatinharjoittajayrityksiä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö) aloitti vajaa kolme prosenttia vähemmän ja lopetti 15 prosenttia enemmän, ja osakeyhtiöitä aloitti vajaa kaksi prosenttia vähemmän ja lopetti 22 prosenttia enemmän vuoteen 2007 verrattuna.

Aloittaneiden yritysten määrä laski 13,2 prosenttia vuoden 2009 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti rakentamisen toimialalla, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, kuten neljän aikaisemmankin vuoden vastaavana ajankohtana - nousua oli 5,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli eniten toimialakohtaisesti kaupan toimialalla ja maakuntakohtaisesti yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Oikeudellisen muodon mukaan, liikkeen- ja ammatinharjoittajayrityksiä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö) aloitti lähes 10 prosenttia ja osakeyhtiöitä 17 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elokuussa 28 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 27 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 29 prosenttia.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan touko-heinäkuussa 29,4 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 26,3 prosenttia ja vientiliikevaihto 31,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2008, kun puupolttoaineiden käyttö kääntyi nousuun ja vesivoiman tuotanto jatkoi kasvuaan uusiin ennätyslukemiin. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 31 prosenttia Suomen sähkön tarpeesta. Uusiutuvasta sähköstä yli 60 prosenttia tuotetaan vesivoimalla, metsäteollisuuden jäteliemillä 19 ja puupolttoaineilla 16 prosenttia.

Vuoden 2009 syyskuussa työllisiä oli 75 000 vähemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. Työttömien määrä lisääntyi 34 000 ja työttömyysaste kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä. Vuoden kolmannella vuosineljänneksellä (heinä-syyskuussa) työllisyys väheni keskimäärin 90 000 henkeä. Työllisyyden väheneminen keskittyi miesvaltaisille toimialoille.

Koko talouden palkkasumma oli kesä-elokuussa 0,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään elokuussa koko talouden palkkasumma laski 3,5 prosenttia. Viime vuoden kesä-elokuussa palkkasumma kasvoi 6,3 prosenttia vuotta aiemmasta.

Vähintään 20 hengen rakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto oli vuonna 2008 kaikkiaan 3 mrd. euroa, mikä oli noin19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimpien rakennusyritysten koko liikevaihto oli 9,5 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 32 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen talonrakennusyritysten korjausrakentamisen tilastosta.

Rakennusyritysten liikevaihto väheni vuoden 2009 touko-heinäkuussa 16,8 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto väheni vastaavalla ajanjaksolla 21,5 prosenttia, erikoistunut rakennustoiminta 14,9 ja maa- ja vesirakentaminen 8,4 prosenttia.

Rakennuskustannukset laskivat 2,2 prosenttia vuoden 2009 syyskuussa edellisen vuoden syyskuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,3 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 7,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2008 kaikkiaan 1,3 miljardilla eurolla, mikä on 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.

Tammi-elokuussa pantiin vireille 2 230 konkurssia, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 500, mikä on 3 872 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan touko-heinäkuussa 28 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 30 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 25 prosenttia.

Korjaus. Julkistuksen tekstiä korjattu 13.10.2009. Korjatut kohdat merkitty punaisella.

Heinäkuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1,6 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät lähes kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta asuinrakennuksia. Rakennusluvan saaneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvoi selvästi edellisvuotisesta, mutta pientaloasunnoille lupia myönnettiin vähemmän kuin heinäkuussa vuotta aiemmin.

Vuoden 2009 elokuussa työllisyys jatkoi vähenemistään ja työttömyys kasvuaan. Työttömyyden tasoa parhaiten kuvaava mittari, kausitasoitettu työttömyysaste, oli elokuussa 8,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste nousi selvästi enemmän kuin naisten. Nuorten työttömyys kasvoi edelleen ja kausitasoitettuna nuorten työttömyysaste oli elokuussa 22,4 prosenttia.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen kanta oli yhteensä vajaat 206 miljardia euroa vuoden 2009 toisen neljänneksen lopussa. Antolainauskanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaat 11 prosenttia. Uusia antolainoja nostettiin vuoden 2009 toisella neljänneksellä yhteensä 34 miljardilla eurolla, kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Energian kokonaiskulutus tammi-kesäkuussa 2009 oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 650 petajoulea. Edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kulutus väheni 8 prosenttia. Sähkön kulutus alkuvuonna oli 41 TWh, mikä oli 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Talouden taantuma vähensi erityisesti teollisuuden sähkönkulutusta. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt laskivat 4 prosenttia.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä 30,1 prosenttia pienempi kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 27,8 prosenttia ja vientiliikevaihto 32,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennusyritysten liikevaihto väheni vuoden 2009 toisella neljänneksellä 19,2 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kesäkuussa 2009 rakennusyritysten liikevaihto supistui 14,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten supistui talonrakentamisen toimiala, jonka liikevaihto laski kesäkuussa 20,3 prosenttia, erikoistuneessa rakennustoiminnassa vähenemistä oli 12,3 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisessa 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Koko talouden palkkasumma oli touko-heinäkuussa 0,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään heinäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 0,9 prosenttia. Viime vuoden touko-heinäkuussa palkkasumma kasvoi 7,5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannukset laskivat 2,1 prosenttia vuoden 2009 elokuussa edellisen vuoden elokuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,4 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,2 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 6,8 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2009 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,0 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 6,8 prosenttia ja muualla maassa 3,7 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 1,9 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2009 huhti-toukokuussa 8,8 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluontoisia eriä, kuten tulospalkkioita, nousivat 7,8 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 4,6 prosenttia.

Tammi - heinäkuussa pantiin vireille 1 944 konkurssia, mikä on 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 8 962, mikä on 3 287 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heinäkuussa konkurssien määrä kasvoi 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Heinäkuun konkurssien määrän kasvu oli edeltäviä kuukausia loivempaa.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 4,2 prosenttia vuoden 2009 toisella neljänneksellä vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämmön kustannukset 19,0 prosenttia. Työkustannukset nousivat 6,4 prosenttia, hoitokustannukset 5,9 prosenttia, kunnossapitokustannukset 2,8 prosenttia ja muut kustannukset 5,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100.

Vuoden 2009 tammi-kesäkuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin kaikkiaan noin 13 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 42 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten samoin kuin teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä oli vain vajaa puolet edellisvuotisesta. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa muissakin rakennustyypeissä. Tammi-kesäkuussa aloitettiin 9 300 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on lähes kolmanneksen vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Tilastokeskuksen mukaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen tutkinnon suoritti oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 32 500 opiskelijaa vuonna 2008.

Työllisiä oli vuoden 2009 heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 523 000 eli 100 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien määrä väheni, kun taas yrittäjien määrä pysyi ennallaan. Työllisten määrä väheni kaikissa lääneissä, mutta suhteellisesti eniten Länsi-Suomessa, jossa työllisiä oli 57 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 27 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 30 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 23 prosenttia.

Kesäkuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 4,1 miljoonalle kuutiometrille, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät melkein kaikissa rakennustyypeissä

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan maalis-toukokuussa 29,4 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 25,7 prosenttia ja vientiliikevaihto 32,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennusyritysten liikevaihto laski maalis-toukokuussa 16,8 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Toukokuussa 2009 rakennusyritysten liikevaihto supistui 22,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan talonrakentamisen liikevaihto laski toukokuussa 27,3 prosenttia, maa- ja vesirakentamisen 15,7 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan 18,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Koko talouden palkkasumma oli huhti-kesäkuussa 0,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palkkasumma kasvoi vielä 0,7 prosenttia. Viime vuoden huhti-kesäkuussa palkkasumma kasvoi 8,1 prosenttia vuotta aiemmasta.

Tammi-kesäkuussa pantiin vireille 1 735 konkurssia, mikä on 38 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 944, mikä on 2 893 enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi-kesäkuussa vireille 415 konkurssia, mikä on 102 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakennuskustannukset laskivat 1,9 prosenttia vuoden 2009 heinäkuussa edellisen vuoden heinäkuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,7 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,1 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 6,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Aloittaneiden yritysten määrä laski 17,5 prosenttia vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kaupan alalla, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä nousi huomattavasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä - kasvua oli 17,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli niin ikään eniten toimialakohtaisesti kaupan alalla ja maakuntakohtaisesti Uudellamaalla. Oikeudellisen muodon mukaan liikkeen- tai ammatinharjoittajayrityksiä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö) lopetti 16 prosenttia enemmän ja osakeyhtiöitä lopetti jopa 24,5 prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Tilastossa on otettu käyttöön uusi toimialaluokitus TOL 2008.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan toukokuussa 26 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 29,7 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 23,8 prosenttia.

Toukokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,8 miljoonalle kuutiometrille, mikä on vajaan viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakennuslupien kuutiomäärä väheni runsaan kolmanneksen vuotta aiemmasta. Teollisuus- ja varastorakennuksille sekä toimistorakennuksille lupia myönnettiin myös selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liikerakennuksille ja maatalousrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärät sen sijaan kasvoivat reilusti viime vuoden toukokuusta.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan helmi-huhtikuussa 28,1 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 23,6 prosenttia ja vientiliikevaihto 31,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Työllisiä oli vuoden 2009 kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 565 000 eli 103 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien määrä väheni, kun taas yrittäjien määrä pysyi lähes ennallaan. Työllisten määrä väheni suhteellisesti eniten Itä-Suomessa.

Koko talouden palkkasumma oli maalis-toukokuussa 0,1 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään toukokuussa koko talouden palkkasumma väheni 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Edellisen vuoden maalis-toukokuussa palkkasumma vielä kasvoi 8,4 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennusyritysten liikevaihto laski helmi-huhtikuussa 14,4 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Huhtikuussa 2009 rakennusyritysten liikevaihto supistui 19,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan talonrakentamisen liikevaihto laski huhtikuussa 24,4 prosenttia, maa- ja vesirakentamisen 11 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan 16,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset laskivat 1,7 prosenttia vuoden 2009 kesäkuussa edellisen vuoden kesäkuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,7 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 2,9 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 6,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Työllisyyden paraneminen jatkui vuoden 2008 aikana hidastuen kuitenkin vuoden loppua kohti. Työllisiä oli vuonna 2008 keskimäärin 2 531 000 henkeä, mikä oli 39 000 henkeä eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten lukumäärä oli suurin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen historiassa. Työllisten lukumäärän kasvu on 2000-luvulla liittynyt erityisesti 55-64-vuotiaiden työssä pysymiseen.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen kanta oli yhteensä vajaat 204 miljardia euroa vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Antolainauskanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna runsaat 12 prosenttia. Uusia antolainoja nostettiin neljänneksen aikana yhteensä runsaalla 30 miljardilla eurolla, vajaat 15 prosenttia enemmän kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Tammi-toukokuussa pantiin vireille 1 456 konkurssia, mikä on noin 33 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 6 435, mikä on 2 070 enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi-toukokuussa vireille 351 konkurssia, mikä on 82 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Huhtikuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,8 miljoonalle kuutiometrille, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni runsaan kolmanneksen vuotta aiemmasta. Myös teollisuus- ja varastorakennuksille lupia myönnettiin reilusti vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vain maatalousrakennusten ja julkisten palvelurakennusten kuutiomäärät kasvoivat viime vuoden huhtikuusta.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 370 petajoulea tammi-maaliskuussa 2009, mikä oli 5,8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Edellisvuotta kylmempi sää lisäsi lämmitystarvetta, mutta teollisuustuotannon alkuvuoden jyrkkä pudotus laski kokonaiskulutuksen selvään laskuun. Puuperäisten polttoaineiden kulutus pieneni 15 prosenttia, turpeen käyttö 17 prosenttia ja maakaasun 7 prosenttia.

Koko talouden palkkasumma oli helmi-huhtikuussa 0,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Kasvu hidastui verrattuna edellisen vuoden helmi-huhtikuuhun, jolloin palkkasumman muutos oli 8,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Huhtikuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,2 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 24,0 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 20,9 prosenttia ja vientiliikevaihto 28,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennusyritysten liikevaihto laski tammi-maaliskuussa 11,9 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Maaliskuussa 2009 rakennusyritysten liikevaihto supistui 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan talonrakentamisen yritysten liikevaihto supistui maaliskuussa 9,7 prosenttia, maa- ja vesirakentaminen 1,1 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto väheni 1,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset laskivat 1,2 prosenttia vuoden 2009 toukokuussa edellisen vuoden toukokuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,1 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 2,4 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,1 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 14,0 prosenttia ja muualla maassa 3,0 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat pysyivät koko maassa keskimäärin lähes ennallaan. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Tilastokeskuksen mukaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli 127 300 oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa vuonna 2008.

Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2009 tammi-maaliskuussa 4,5 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluontoisia eriä, kuten tulospalkkioita, nousivat 6,1 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 3,6 prosenttia vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat käyttösähkön kustannukset 11,8 prosenttia. Työkustannukset nousivat 5,7 prosenttia, hoitokustannukset 5,5 prosenttia, kunnossapitokustannukset 2,7 prosenttia ja muut kustannukset 3,9 prosenttia. Sen sijaan lämpökustannukset laskivat 2,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100.

Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 4,4 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on vain noin puolet edellisvuotisesta. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta julkisia palvelurakennuksia. Ensimmäisellä neljänneksellä aloitettiin kaikkiaan lähes 2 500 uuden asunnon rakennustyöt eli määrä melkein puolittui vuotta aiemmasta.

Tammi-huhtikuussa pantiin vireille 1 164 konkurssia, mikä on 30,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 5 017, mikä on 1 432 enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi-huhtikuussa vireille 284 konkurssia, mikä on 64 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa 19 prosenttia edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi väheni yli 25 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi lähes 14 prosenttia vuotta aiemmasta.

Tammi-maaliskuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 7,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakentamiseen lupia myönnettiin runsas kolmannes edellisvuotista vähemmän. Teollisuus- ja varastorakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärä melkein puolittui vuotta aiemmasta. Maatalousrakennusten lupakuutiot sen sijaan kasvoivat selvästi viime vuoden tammi-maaliskuusta.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille myöntämien luottojen määrä oli yhteensä runsaat 93 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Kotitalouksien luottokanta kasvoi vuoden aikana vajaat kahdeksan prosenttia. Kotitalouksien luottokannasta asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli yli 69 miljardia euroa, runsaat kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien asuntoluottokannan vuotuinen kasvuvauhti on puolittunut vuoden 2005 huippulukemista. Kotitaloudet nostivat vuoden 2008 aikana uusia asuntoluottoja yhteensä runsaat 20 miljardia euroa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kulutusluottoja ja opintolainoja kotitalouksilla oli vuoden lopussa vajaat 15 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilaston vuoden 2008 lopullisista tiedoista. Maaliskuussa 2009 julkaistuihin ennakkotietoihin ei tullut muutoksia.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan joulu-helmikuussa 20,6 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 17,5 prosenttia ja vientiliikevaihto 23,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennusyritysten liikevaihto laski joulu-helmikuussa 6,9 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Helmikuussa 2009 rakennusyritysten liikevaihto supistui 16,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan talonrakentamisen yritysten liikevaihto supistui helmikuussa jopa 25,4 prosenttia, maa- ja vesirakentaminen 6,3 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto väheni 9,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Koko talouden palkkasumma oli tammi-maaliskuussa 1,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Kasvu hidastui verrattuna edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun, jolloin palkkasumman muutos oli 8,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Maaliskuussa koko talouden palkkasumma laski 0,8 prosenttia edellisvuodesta.

Tammi-maaliskuussa pantiin vireille 887 konkurssia, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 975, mikä on 1 161 enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi-maaliskuussa vireille 216 konkurssia, mikä on 53 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakennuskustannukset laskivat 0,7 prosenttia vuoden 2009 huhtikuussa edellisen vuoden huhtikuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,9 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 2,2 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 4,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä nousi huomattavasti vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä - kasvua oli 28 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli niin ikään eniten toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa ja maakuntakohtaisesti Uudellamaalla. Oikeudellisen muodon mukaan liikkeen- tai ammatinharjoittajayrityksiä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö) lopetti 17 prosenttia enemmän ja osakeyhtiöitä lopetti jopa 44 prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan helmikuussa 17,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 23,4 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 14,0 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 800 tutkintoa vuonna 2008. Määrä on neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten tutkintoja suoritettiin sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Naisten osuus suoritetuista tutkinnoista oli 64 prosenttia. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 680, joista naisten osuus oli 67 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 400 petajoulea vuonna 2008, mikä oli 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Sähköä käytettiin 87 TWh:a eli 3,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 12,5 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin.

Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 5,1 prosenttia ja muualla maassa 4,2 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa 4,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Tehty työtunti maksoi työvoimakustannusindeksin mukaan työnantajalle 5,1 prosenttia enemmän 4. neljänneksellä 2008 kuin vuotta aiemmin. Kustannusten nousuvauhti oli nopeinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, 6,3 prosenttia. Suurin osa kustannusten noususta perustuu sopimuskorotuksiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä 2003=100.

Vuonna 2008 uudisrakennustöitä käynnistettiin kaikkiaan noin 41 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten kuutiomäärä väheni vajaan kolmanneksen ja teollisuus- ja varastorakennusten lähes neljänneksen vuotta aiemmasta. Vain julkisten palvelurakennusten kuutiomäärä kasvoi edellisvuotisesta. Viime vuonna aloitettiin kaikkiaan runsaan 24 000 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2007.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 6,2 prosenttia vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat käyttösähkön kustannukset 16,2 prosenttia. Työkustannukset nousivat 4,2 prosenttia, lämpökustannukset 7,4 prosenttia ja kunnossapito sekä muut kustannukset 4,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100.

Rakentamisen jalostusarvo kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 kaikissa maakunnissa, mutta muutos vaihteli huomattavasti maakunnittain. Kasvu oli hieman yli 36 prosenttia Etelä-Karjalassa, kun se Kymenlaaksossa oli vain 2,6 prosenttia. Koko maan rakentamisen jalostusarvon muutokseen vaikutti eniten Uudenmaan jalostusarvon kasvu, jossa muutosvaikutus oli 4,6 prosenttiyksikköä. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan jalostusarvon myötävaikutus koko maan muutokseen oli 1,2 prosenttiyksikköä ja Pirkanmaan yksi prosenttiyksikköä.

Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi vuoden 2008 toisella neljänneksellä - lähes 13 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli niin ikään eniten toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa ja maakuntakohtaisesti yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Oikeudellisen muodon mukaan, liikkeen- tai ammatinharjoittajayrityksiä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö), aloitti prosentin vähemmän ja lopetti lähes 12 prosenttia enemmän, ja osakeyhtiöitä aloitti noin kaksi prosenttia enemmän ja lopetti reilut 15 prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Työssäkäyntitilaston mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden yleisimmät ammatit olivat siivoojat, myyjät ja ajoneuvojen kuljettajat. Myös rakennuksilla ja ravintoloissa työskentelevien äidinkieli oli usein muu kuin suomi tai ruotsi. Kymmenen yleisimmän ammatin joukossa oli myös muita kuin perinteisiä ammatteja - tietotekniikan erityisasiantuntijat oli seitsemänneksi yleisin ammatti ulkomaalaistaustaisten keskuudessa.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 030 petajoulea tammi-syyskuussa 2008, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähköä käytettiin 65 TWh:a eli 2,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät lähes 10 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja vesivoiman runsas tuotanto pienensivät fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön tuotannossa, mistä johtuen päästöt pienenivät huomattavasti enemmän kuin energian kokonaiskulutus. Leuto talvi vähensi osaltaan lämmitysenergian tarvetta. Myös teollisuuden energian kulutus oli 5 prosentin laskussa.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 030 petajoulea tammi-syyskuussa 2008, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähköä käytettiin 65 TWh:a eli 2,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät lähes 10 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja vesivoiman runsas tuotanto pienensivät fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön tuotannossa, mistä johtuen päästöt pienenivät huomattavasti enemmän kuin energian kokonaiskulutus. Leuto talvi vähensi osaltaan lämmitysenergian tarvetta. Myös teollisuuden energian kulutus oli 5 prosentin laskussa.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen alalla kasvu jatkui edelleen vahvana vuonna 2007. Yrityksiä toimi 3 000 enemmän kuin edellisenä vuonna, kaikkiaan 39 000. Liikevaihto kohosi 23,7 miljardiin euroon kasvuprosentin ollessa 15,5. Toimiala työllisti 145 600 henkilöä, jossa lisäystä vuotta aiemmasta oli lähes 9 900 henkilöä.

Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2007 1,47 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli lähes 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sähköä puolestaan käytettiin 0,4 prosenttia edellisvuotta enemmän eli kaikkiaan 90,4 terawattituntia (TWh). Energian kokonaiskulutuksen vähentymiseen vaikutti edellisvuotta lämpimämpi sää, mikä pienensi lämmitystarvetta. Myös vesivoiman ja sähkön tuonnin osuuden lisääntyminen sähkön hankinnassa laskivat energian kokonaiskulutusta. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät energian kokonaiskulutusta enemmän 3 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin.

Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 7,8 prosenttia ja muualla maassa 1,7 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa 1,9 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Tehty työtunti maksoi työvoimakustannusindeksin mukaan työnantajalle 6,7 prosenttia enemmän 3. neljänneksellä 2008 kuin vuotta aiemmin. Kustannusten nousuvauhti oli nopeinta kaupan toimialalla, 7,5 prosenttia. Suurin osa kustannusten noususta perustuu sopimuskorotuksiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä 2003=100.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille myöntämien luottojen määrä oli yhteensä vajaat 93 miljardia euroa vuoden 2008 kolmannen neljänneksen lopussa. Kotitalouksien luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavan neljänneksen loppuun verrattuna yhdeksän prosenttia. Kotitalouksien luottokannasta asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli vajaat 69 miljardia ja kulutusluottoja ja opintolainoja vajaat 15 miljardia euroa. Kotitalouksien asuntoluottokannan vuosikasvuvauhti hidastui 10 prosenttiin vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet nostivat vuosineljänneksen aikana uusia asuntoluottoja yhteensä vajaat viisi miljardia euroa eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Vuoden 2008 tammi-syyskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin kaikkiaan noin 33 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten kuutiomäärä väheni runsaan kolmanneksen ja teollisuus- ja varastorakennusten neljänneksen vuotta aiemmasta. Vain julkisten palvelurakennusten kuutiomäärä kasvoi edellisvuotisesta. Tammi-syyskuussa aloitettiin kaikkiaan lähes 21 000 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on vajaan viidenneksen vähemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 9,9 prosenttia vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 18,9 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti erityisesti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 42,8 prosentilla. Työkustannukset nousivat 8,3 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 13,3 prosenttia ja hoitokustannukset 6,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tehdyn työtunnin kustannus nousi yksityisellä ja kuntasektorilla 2,7 prosenttia vuonna 2007. Yleisesti noin kaksi kolmasosaa kustannusten bruttonoususta perustuu sopimuskorotuksiin ja yksi kolmasosa liukumiin ja rakennetekijöihin.

Korjausrakentamisen liikevaihdon osuus suurissa talonrakentamisen yrityksissä on keskimäärin noin viidesosa koko liikevaihdosta. Vastaavasti asennus- ja viimeistelytöiden yrityksissä korjausten osuus liikevaihdosta oli lähes 50 prosenttia.

Korjausrakentamisen liikevaihdon osuus suurissa talonrakentamisen yrityksissä on keskimäärin noin viidesosa koko liikevaihdosta. Vastaavasti asennus- ja viimeistelytöiden yrityksissä korjausten osuus liikevaihdosta oli lähes 50 prosenttia.

Teollisuuden energiankäyttö oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan lähes 650 petajoulea (PJ) vuonna 2007 (luottamusväli ± 1,1 prosenttia). Eniten teollisuudessa käytettiin energialähteenä puuperäisiä polttoaineita. Toimialoista suurin energiankäyttäjä oli metsäteollisuus, joka käytti lähes 57 prosenttia koko teollisuuden käyttämästä energiasta. Maakunnittain teollisuus käytti eniten energiaa Etelä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.

Tilastokeskuksen mukaan oppilaitosmuotoiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistui 77 100 opiskelijaa kalenterivuoden 2007 aikana.

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 63 300 opiskelijaa kalenterivuoden 2007 aikana.

Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2007 kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.

Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2007 kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.

Uudisrakentamisen volyymi supistui elokuussa lähes 3 prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuosi 2007 oli voimakkaan kasvun aikaa, joka jatkui vielä tämän vuoden alkukuukausina. Volyymin kasvun hidastuminen alkoi näkyä loppukeväästä. Myönnetyt rakennusluvat kääntyivät laskuun 2007 loppuvuodesta ja rakennustöiden aloitukset ovat vähentyneet noin 20 prosentilla tämän vuoden tammi-elokuun aikana.

Elokuussa 2008 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 3,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät lähes kaikissa rakennustyypeissä.

Vuonna 2007 aloittaneiden yritysten määrä kasvoi seitsemän ja lopettaneiden reilut kolme prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Yrityksiä aloitti ja lopetti toimialakohtaisesti eniten kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, ja maakuntakohtaisesti yrityksiä aloitti ja lopetti eniten Uudellamaalla. Oikeudellisen muodon mukaan, yhtiömuotona luonnollinen henkilö, yrityksiä aloitti vajaa kolme prosenttia vähemmän ja lopetti reilut kolme prosenttia enemmän, ja osakeyhtiöitä aloitti noin 32 prosenttia ja lopetti seitsemän prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Aloittaneiden yritysten määrä laski 0,5 prosenttia vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä, kuten kolmen aikaisemmankin vuoden vastaavana ajankohtana - nousua oli 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli niin ikään eniten toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa ja maakuntakohtaisesti yrityskantaan suhteutettuna eniten Kymenlaaksossa. Oikeudellisen muodon mukaan, yhtiömuotona luonnollinen henkilö, yrityksiä aloitti neljä prosenttia vähemmän, kun taas osakeyhtiöitä aloitti kolme prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi touko-heinäkuussa 13,9 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Heinäkuussa 2008 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 17,3 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun 3,6 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,5 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 2,8 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 4,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Heinäkuussa 2008 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 2,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakentamiseen lupia myönnettiin kolmannes edellisvuotista vähemmän. Teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä puolittui viime vuoden heinäkuusta.

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2007 keskimäärin 3,02 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 6,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntoyhteisöjen taloustilastosta.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö kasvoi 25 prosenttia vuonna 2007, kun viime vuosina laskenut vesivoiman tuotanto kääntyi nousuun. Puupolttoaineilla tuotettu sähkö väheni 16 prosenttia ja metsäteollisuuden jäteliemillä tuotettu sähkö 3 prosenttia. Tuulivoimalla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä noin 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen sähkön ja lämmön tuotantotilastosta.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille myöntämien luottojen määrä oli yhteensä vajaat 91 miljardia euroa vuoden 2008 toisen neljänneksen lopussa. Tästä asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli runsaat 67 miljardia ja kulutusluottoja ja opintolainoja runsaat 14 miljardia euroa. Kotitalouksien luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavan neljänneksen loppuun verrattuna 10 prosenttia. Kotitalouksien asuntoluottokannan vuosikasvuvauhti hidastui 11 prosenttiin vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Viimeksi kotitalouksien asuntoluottokannan vuotuinen kasvuvauhti on ollut näin alhainen vuonna 2001. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 716 000 terajoulea tammi-kesäkuussa 2008, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähköä käytettiin 45 TWh:a eli lähes kaksi ja puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät lähes 13 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja vesivoiman runsas tuotanto pienensivät fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön tuotannossa, mistä johtuen päästöt pienenivät huomattavasti enemmän kuin energian kokonaiskulutus. Leuto talvi vähensi osaltaan lämmitysenergian tarvetta. Myös teollisuuden energian kulutus oli pienessä laskussa.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 716 000 terajoulea tammi-kesäkuussa 2008, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähköä käytettiin 45 TWh:a eli lähes kaksi ja puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät lähes 13 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja vesivoiman runsas tuotanto pienensivät fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön tuotannossa, mistä johtuen päästöt pienenivät huomattavasti enemmän kuin energian kokonaiskulutus. Leuto talvi vähensi osaltaan lämmitysenergian tarvetta. Myös teollisuuden energian kulutus oli pienessä laskussa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 17,2 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Kesäkuussa 2008 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 13,8 prosenttia edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 elokuusta tämän vuoden elokuuhun 4,2 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,5 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 3,9 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 4,9 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2008 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 2,8 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat nousivat 1,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa 1,8 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Tehty työtunti maksoi työvoimakustannusindeksin mukaan työnantajalle 6,3 prosenttia enemmän 2. neljänneksellä 2008 kuin vuotta aiemmin. Kustannusten nousuvauhti oli nopeinta rakentamisen toimialalla, 7,5 prosenttia. Suurin osa kustannusten noususta perustuu sopimuskorotuksiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä 2003=100.

Vuoden 2008 huhti-kesäkuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin kaikkiaan 13,7 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on noin viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärät vähenivät kolmanneksen vuotta aiemmasta. Uusia asuntoja alettiin rakentaa 18 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2007 toisella neljänneksellä.

Vuoden 2008 huhti-kesäkuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin kaikkiaan 13,7 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on noin viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärät vähenivät kolmanneksen vuotta aiemmasta. Uusia asuntoja alettiin rakentaa 18 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2007 toisella neljänneksellä.

Tilastokeskuksen mukaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen tutkinnon suoritti oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 32 100 opiskelijaa vuonna 2007.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden huhti-kesäkuussa 5,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kesäkuussa 2008 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 5,4 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta julkisia palvelurakennuksia.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 9,1 prosenttia vuoden 2008 toisella neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 20,5 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti erityisesti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 56 prosentilla. Työkustannukset nousivat 5,1 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,5 prosenttia ja muut kustannukset 7,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä, jonka perusvuosi on nyt vaihdettu. Nykyinen indeksi on 2005=100. Uudistuksessa on päivitetty sekä talotyyppien sisäinen kustannusjakauma että talotyyppien keskinäiset painot kokonaisindeksissä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 9,1 prosenttia vuoden 2008 toisella neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 20,5 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti erityisesti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 56 prosentilla. Työkustannukset nousivat 5,1 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,5 prosenttia ja muut kustannukset 7,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä, jonka perusvuosi on nyt vaihdettu. Nykyinen indeksi on 2005=100. Uudistuksessa on päivitetty sekä talotyyppien sisäinen kustannusjakauma että talotyyppien keskinäiset painot kokonaisindeksissä.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi maalis-toukokuussa 15,4 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Toukokuussa 2008 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia edellisvuoden toukokuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun 4,3 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,5 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 3,7 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,8 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden toukokuussa 6,3 prosenttia edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna.

Toukokuussa 2008 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 4,6 miljoonalle kuutiometrille, mikä on yli neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä. Rakennusluvan sai runsaat 3 000 uutta asuntoa, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin toukokuussa vuotta aiemmin.

Aloittaneiden yritysten määrä laski lähes seitsemän prosenttia vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä - laskua oli lähes kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli niin ikään eniten toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa ja maakuntakohtaisesti yrityskantaan suhteutettuna eniten Itä-Uudellamaalla. Oikeudellisen muodon mukaan, yhtiömuotona luonnollinen henkilö, yrityksiä aloitti 10 prosenttia vähemmän ja osakeyhtiöitä aloitti noin kolme prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi helmi - huhtikuussa 20,4 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Huhtikuussa 2008 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi peräti 28,9 prosenttia edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun 4,5 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,4 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 4,1 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,8 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämä luottokanta oli vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen lopussa yhteensä runsaat 232 miljardia euroa. Luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaat seitsemän prosenttia. Uusia luottoja nostettiin neljänneksen aikana yhteensä vajaalla 41 miljardilla eurolla, runsaat kuusi prosenttia enemmän kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Huhtikuussa 2008 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 5,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä kasvoi runsaan neljänneksen edellisvuotisesta kun taas asuinrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni 8 prosenttia viime vuoden huhtikuusta.

Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämä luottokanta oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 227 miljardia euroa. Edellisvuoteen verrattuna luottokannan vuotuinen kasvuvauhti hidastui. Luottokanta kasvoi viisi prosenttia vuoden 2007 aikana, kun vuonna 2006 vuosikasvu oli kahdeksan prosenttia. Uusia luottoja nostettiin viime vuonna yhteensä 159 miljardilla eurolla eli 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Primäärienergian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 390 000 terajoulea (TJ) tammi-maaliskuussa 2008, mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2007. Sähköä käytettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 25 terawattituntia (TWh) eli 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Primäärienergian kokonaiskulutusta pienensivät sähkön tuonnin ja vesivoiman lisääntyminen sähkön hankinnassa sekä edellisvuotta lämpimämpi sää. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt olivat noin 15 miljoonaa tonnia ja ne vähenivät 15 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan.

Primäärienergian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 390 000 terajoulea (TJ) tammi-maaliskuussa 2008, mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2007. Sähköä käytettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 25 terawattituntia (TWh) eli 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Primäärienergian kokonaiskulutusta pienensivät sähkön tuonnin ja vesivoiman lisääntyminen sähkön hankinnassa sekä edellisvuotta lämpimämpi sää. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt olivat noin 15 miljoonaa tonnia ja ne vähenivät 15 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan.

Tilastokeskuksen mukaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli 126 100 oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa vuonna 2007.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi tammi - maaliskuussa 14,9 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Maaliskuussa 2008 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,8 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat nousivat 1,7 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat pysyivät koko maassa ennallaan. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 toukokuusta tämän vuoden toukokuuhun 4,3 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,1 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 4,0 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,8 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Tehty työtunti maksoi työvoimakustannusindeksin mukaan työnantajalle 5,2 prosenttia enemmän 1. neljänneksellä 2008 kuin vuotta aiemmin. Kustannusten nousuvauhti oli nopeinta julkisen hallinnon toimialalla, 5,9 prosenttia. Suurin osa kustannusten noususta perustuu sopimuskorotuksiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä 2003=100.

Vuoden 2008 tammi-maaliskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 7,5 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on vajaan viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten samoin kuin teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärät vähenivät neljänneksen edellisvuotisesta. Myös asuinrakentaminen väheni vuotta aiemmasta. Kaikkiaan aloitettiin noin 4 900 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa.

Vuoden 2008 tammi-maaliskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 7,5 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on vajaan viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten samoin kuin teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärät vähenivät neljänneksen edellisvuotisesta. Myös asuinrakentaminen väheni vuotta aiemmasta. Kaikkiaan aloitettiin noin 4 900 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa 8,7 prosenttia edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna.

Maaliskuussa 2008 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 3,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan kolmanneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 7,4 prosenttia vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 16,5 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 41,6 prosentilla. Työkustannukset nousivat 4,1 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,4 prosenttia ja muut kustannukset 9,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä, jonka perusvuosi on nyt vaihdettu. Nykyinen indeksi on 2005=100. Uudistuksessa on päivitetty sekä talotyyppien sisäinen kustannusjakauma että talotyyppien keskinäiset painot kokonaisindeksissä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 7,4 prosenttia vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 16,5 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 41,6 prosentilla. Työkustannukset nousivat 4,1 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,4 prosenttia ja muut kustannukset 9,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä, jonka perusvuosi on nyt vaihdettu. Nykyinen indeksi on 2005=100. Uudistuksessa on päivitetty sekä talotyyppien sisäinen kustannusjakauma että talotyyppien keskinäiset painot kokonaisindeksissä.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi joulu - helmikuussa 15,8 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Helmikuussa 2008 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 27,6 prosenttia edellisvuoden helmikuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun 4,3 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,3 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 4,4 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden helmikuussa 9,3 prosenttia edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna.

Helmikuussa 2008 asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni yli neljänneksen vuotta aiemmasta. Myös liike- ja toimistorakennusten sekä maatalousrakennusten lupakuutiot vähenivät viime vuoden helmikuusta. Teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä sen sijaan kasvoi selvästi edellisvuotisesta. Kaikkiaan helmikuussa myönnettiin rakennuslupia 3,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on prosentin verran enemmän kuin vuosi sitten.

Aloittaneiden yritysten määrä laski, lähes kolme prosenttia vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä nousi edelleen vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä - kasvua oli lähes neljä prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lopettaneita yrityksiä oli niin ikään eniten toimialakohtaisesti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa ja maakuntakohtaisesti Uudellamaalla. Oikeudellisen muodon mukaan, yhtiömuotona luonnollinen henkilö, yrityksiä aloitti 10 prosenttia vähemmän ja osakeyhtiöitä aloitti seitsemän prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi marras - tammikuussa 13,6 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Tammikuussa 2008 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 7,9 prosenttia edellisvuoden tammikuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun 5,4 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,9 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 5,4 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 6,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan palvelusektorin työpaikkojen määrä kasvoi vuosina 1995 - 2005 noin 27 prosenttia, eli 338 000 työpaikalla. Vastaavasti alkutuotannon työpaikkamäärä väheni kolmanneksella ja jalostuksen kasvoi 11 prosenttia. Työpaikkojen määrä palvelusektorilla kasvoi lähes kaikissa seutukunnissa. Eniten kasvua oli Tampereen seutukunnassa, 44 prosenttia. Työpaikkojen määrä väheni eniten Itä-Lapin seutukunnassa.

Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli syksyllä 2007 yhteensä 133 300 opiskelijaa. Määrä oli 700 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2006. Uusien opiskelijoiden määrä oli 36 600, mikä on prosentin edellisvuotta enemmän. Vuonna 2007 ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 21 000 tutkintoa.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen käyttökate-, nettotulos- ja kokonaistulosprosentit kohenivat edellisvuodesta. Käyttökatetta jäi yrityksille toimintakulujen jälkeen 1,8 miljardia euroa eli 9,0 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Kate koheni edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä. Toimialan ainekustannukset, aliurakat ja henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta saman verran kuin liikevaihto mutta muut toimintakulut supistuivat. Nettotulos oli 4,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista ja kokonaistulos 4,7 prosenttia. Nettotulosprosentti parani 0,3 ja kokonaistulosprosentti 0,6 prosenttiyksikköä.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammikuussa 7,4 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna.

Tammikuussa 2008 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä kaksinkertaistui edellisvuotisesta. Kasvuun vaikuttivat erityisesti suuret varastorakennushankkeet. Liike- ja toimistorakennusten määrä kuutioilla mitattuna sen sijaan väheni kolmanneksen viime vuoden tammikuusta.

Primäärienergian kokonaiskulutus oli vuonna 2007 ennakkotietojen mukaan 1,48 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 90 terawattituntia (TWh) eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Primäärienergian kokonaiskulutusta pienensivät edellisvuotta lämpimämpi sää sekä vesivoiman ja sähkön tuonnin lisääntyminen sähkön hankinnassa. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin.

Primäärienergian kokonaiskulutus oli vuonna 2007 ennakkotietojen mukaan 1,48 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 90 terawattituntia (TWh) eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Primäärienergian kokonaiskulutusta pienensivät edellisvuotta lämpimämpi sää sekä vesivoiman ja sähkön tuonnin lisääntyminen sähkön hankinnassa. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2007 loka-joulukuussa 18,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Joulukuussa 2007 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 10,0 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,1 prosenttia ja muualla maassa 3,7 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 2,5 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 helmikuusta vuoden 2008 helmikuuhun 4,6 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 1,9 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 5,7 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,9 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Tehty työtunti maksoi työvoimakustannusindeksin mukaan työnantajalle 5,1 prosenttia enemmän 4. neljänneksellä 2007 kuin vuotta aiemmin. Kustannusten nousuvauhti oli nopeinta julkisen hallinnon toimialalla, 6,9 prosenttia. Yleinen kustannusten nousu nopeutui huomattavasti edellisiin neljänneksiin verrattuna, koska monilla aloilla uuden työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutuivat lokakuun alusta lähtien ja kunta-alalla maksettiin joulukuussa 270 euron kertaerä. Suurin osa kustannusten noususta perustuu sopimuskorotuksiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä 2003=100.

Uudenmaan osuus rakentamisen henkilöstöstä oli Tilastokeskuksen mukaan selvästi muita maakuntia korkeampi eli 28,9 prosenttia vuonna 2006. Neljän maakunnan yhteenlaskettu osuus koko maan henkilöstöstä oli 55 prosenttia vuonna 2006. Varsinais-Suomen osuus oli 9,4 prosenttia, Pirkanmaan 8,6 ja Pohjois-Pohjanmaan 7,7 prosenttia. Muissa maakunnissa rakentamisen henkilöstön osuus koko maan henkilöstöstä oli vuonna 2006 alle viisi prosenttia.

Vuonna 2007 uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 50 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitusten määrä on ollut yhtä korkealla tasolla edellisen kerran vuonna 1990. Aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä oli 1,5-kertainen vuodentakaiseen verrattuna ja aloitettuja liike- ja toimistorakennuksiakin oli kuutioilla mitattuna runsas kolmannes edellisvuotista enemmän. Asuinrakentaminen sen sijaan väheni vuotta aiemmasta. Kaikkiaan aloitettiin noin 30 500 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006.

Vuonna 2007 uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 50 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitusten määrä on ollut yhtä korkealla tasolla edellisen kerran vuonna 1990. Aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä oli 1,5-kertainen vuodentakaiseen verrattuna ja aloitettuja liike- ja toimistorakennuksiakin oli kuutioilla mitattuna runsas kolmannes edellisvuotista enemmän. Asuinrakentaminen sen sijaan väheni vuotta aiemmasta. Kaikkiaan aloitettiin noin 30 500 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi vuonna 2007 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 10,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2007 rakennuslupia myönnettiin yhteensä runsaan 56 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Teollisuus- ja varastorakennusten lupakuutiot kasvoivat 29 prosenttia ja liike- ja toimistorakennusten viidenneksen vuoteen 2006 verrattuna. Kuutiomäärät kasvoivat kaikissa muissakin rakennustyypeissä lukuun ottamatta asuinrakennuksia.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,4 prosenttia vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 8,4 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 20,5 prosentilla. Työkustannukset nousivat 5,2 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,1 prosenttia ja muut kustannukset 6,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,4 prosenttia vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 8,4 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 20,5 prosentilla. Työkustannukset nousivat 5,2 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,1 prosenttia ja muut kustannukset 6,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2007 syys-marraskuussa 18,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Marraskuussa 2007 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 21,2 prosenttia edellisvuoden marraskuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 tammikuusta vuoden 2008 tammikuuhun 4,4 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 1,7 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 5,7 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan marraskuussa 10,3 prosenttia edellisen vuoden marraskuuhun verrattuna.

Marraskuussa 2007 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,9 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta liike- ja toimistorakennuksia.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2007 elo-lokakuussa 16,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lokakuussa 2007 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 23,3 prosenttia edellisvuoden syyskuuhun verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajan ennakkotiedoista.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2006 joulukuusta vuoden 2007 joulukuuhun 5,6 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,3 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 6,3 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 6,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lokakuussa 12,4 prosenttia edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna.

Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,0 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 6,4 prosenttia ja muualla maassa 3,7 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia.

Primäärienergian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,07 miljoonaa terajoulea tammi-syyskuussa 2007, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2006. Sähkön kokonaiskulutus oli suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna. Primäärienergian kokonaiskulutusta pienensivät lauhdetuotannon vähentyminen sähkön hankinnassa sekä hieman viime vuotta lämpimämpi sää. Sen sijaan tehdasteollisuuden tuotannon määrä kasvoi prosentin vuoteen 2006 verrattuna, mikä todennäköisesti lisäsi hiukan energiankulutusta.

Primäärienergian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,07 miljoonaa terajoulea tammi-syyskuussa 2007, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2006. Sähkön kokonaiskulutus oli suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna. Primäärienergian kokonaiskulutusta pienensivät lauhdetuotannon vähentyminen sähkön hankinnassa sekä hieman viime vuotta lämpimämpi sää. Sen sijaan tehdasteollisuuden tuotannon määrä kasvoi prosentin vuoteen 2006 verrattuna, mikä todennäköisesti lisäsi hiukan energiankulutusta.

Primäärienergian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 1 492 petajoulea vuonna 2006, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 90 TWh eli yli 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt nousivat 21 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

Tehty työtunti maksoi työvoimakustannusindeksin mukaan työnantajalle 1,5 prosenttia enemmän 3. neljänneksellä 2007 kuin vuotta aiemmin. Kustannusten nousuvauhti oli nopeinta rahoituksen toimialalla, 4,9 prosenttia. Suurin osa kustannusten noususta perustuu sopimuskorotuksiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä 2003=100.

Vuoden 2007 tammi-syyskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 39 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä oli 1,5-kertainen vuodentakaiseen verrattuna ja aloitettuja liike- ja toimistorakennuksiakin oli kuutioilla mitattuna runsas kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakentaminen sen sijaan väheni edellisvuotisesta. Kaikkiaan aloitettiin noin 25 000 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa.

Vuoden 2007 tammi-syyskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 39 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä oli 1,5-kertainen vuodentakaiseen verrattuna ja aloitettuja liike- ja toimistorakennuksiakin oli kuutioilla mitattuna runsas kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakentaminen sen sijaan väheni edellisvuotisesta. Kaikkiaan aloitettiin noin 25 000 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,8 prosenttia vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista ovat vuodessa eniten kallistuneet muut kustannukset 5,7 prosenttia ja kaukolämpö 5,2 prosenttia. Kevyen polttoöljyn hinta on laskenut 3,0 prosenttia. Työkustannukset nousivat 1,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,8 prosenttia vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista ovat vuodessa eniten kallistuneet muut kustannukset 5,7 prosenttia ja kaukolämpö 5,2 prosenttia. Kevyen polttoöljyn hinta on laskenut 3,0 prosenttia. Työkustannukset nousivat 1,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Rakentaminen oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 edelleen alueellisesti lähes yhtä keskittynyttä kuin vuonna 2002. Neljän maakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan rakentamisen jalostusarvosta oli 56,9 prosenttia, kun se vuonna 2002 oli 58,3 prosenttia. Näiden maakuntien yhteenlaskettu osuus koko maan rakentamisen jalostusarvosta pieneni vuodesta 2002 vuoteen 2005 verrattuna 1,4 prosenttiyksikköä.

Vähintään 20 hengen talonrakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto oli vuonna 2006 kaikkiaan 2,3 mrd. euroa, mikä on noin 5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suurimpien talonrakennusyritysten koko liikevaihto oli 8,2 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 28 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen talorakennusyritysten korjausrakentamisen tilastosta.

Vähintään 20 hengen talonrakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto oli vuonna 2006 kaikkiaan 2,3 mrd. euroa, mikä on noin 5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suurimpien talonrakennusyritysten koko liikevaihto oli 8,2 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 28 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen talorakennusyritysten korjausrakentamisen tilastosta.

Tilastokeskuksen mukaan oppilaitosmuotoiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistui 76 600 opiskelijaa kalenterivuoden 2006 aikana.

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 54 600 opiskelijaa kalenterivuoden 2006 aikana.

Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2006 kaikkiaan 1,2 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.

Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2006 kaikkiaan 1,2 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.

Vuonna 2006 Suomessa tuotettiin sähköä 78,6 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh) Tilastokeskuksen sähkön ja lämmön tuotantotilaston mukaan. Määrä oli 16 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaukolämmön tuotanto oli 33,6 TWh ja kasvoi 3 prosenttia. Teollisuuden käyttöön tuotettiin lämpöä 12 prosenttia edellisvuotta enemmän eli 63,3 TWh.

Korjaus 27.9.2007 ilmestyneeseen julkistukseen. Asuntoyhteisöjen taloustilaston vuosien 2004-2006 asunto-osakeyhtiöitä koskevia tietoja on korjattu 30.10.2008. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Korjauksista tarkemmin.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 740 000 terajoulea tammi-kesäkuussa 2007, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähköä käytettiin 46 TWh:a eli vajaan prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Edellisvuotta lämpimämpi sää vähensi lämmitysenergian tarvetta. Päästöt pienenivät hiukan vähemmän kuin energian kokonaiskulutus, koska turpeen kulutuksen lisääntyminen kasvatti päästöjä suhteellisesti enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden kulutuksen pienentyminen niitä vähensi.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 740 000 terajoulea tammi-kesäkuussa 2007, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähköä käytettiin 46 TWh:a eli vajaan prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Edellisvuotta lämpimämpi sää vähensi lämmitysenergian tarvetta. Päästöt pienenivät hiukan vähemmän kuin energian kokonaiskulutus, koska turpeen kulutuksen lisääntyminen kasvatti päästöjä suhteellisesti enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden kulutuksen pienentyminen niitä vähensi.

Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2007 toisella vuosineljänneksellä koko maassa keskimäärin 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat kohosivat 1,7 prosenttia. Pientalotonttien hinnat nousivat huhti-kesäkuussa 2007 koko maassa keskimäärin 10,9 prosenttia edellisvuodesta, kun taas edelliseen vuosineljännekseen verrattuna nousua oli 8,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vuoden 2007 tammi-kesäkuussa uudisrakennustöitä aloitettiin yhteensä lähes 24 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärät kasvoivat runsaan kolmanneksen edellisvuotisesta. Asuinrakennusten kuutiomäärä sen sijaan väheni vuotta aiemmasta. Kaikkiaan aloitettiin noin 16 000 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin tammi-kesäkuussa vuosi sitten.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2007 toisella neljänneksellä vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista ovat vuodessa eniten kallistuneet kunnossapito 6,2 prosenttia ja kaukolämpö 5,9 prosenttia. Kevyen polttoöljyn hinta on laskenut 10,0 prosenttia. Työkustannukset nousivat 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 411 000 terajoulea tammi-maaliskuussa 2007, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2006. Sähkön kokonaiskulutus jäi myös 2 prosenttia viime vuoden ensimmäisen neljänneksen kulutusta pienemmäksi. Energiankulutuksen pienentyminen johtui pääasiassa siitä, että alkuvuosi oli edellisvuotta lämpimämpi. Pienentymiseen vaikutti myös se, että teollisuuden tuotanto jäi hiukan edellisvuotista pienemmäksi.

Vuoden 2007 tammi-maaliskuussa uudisrakennustöitä aloitettiin yhteensä 8,7 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu selittyy vilkastuneella liikerakentamisella sekä aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärän kasvulla. Aloitettujen liikerakennusten kuutiomäärä yli kolminkertaistui vuodentakaisesta lähinnä muutaman suuren liikerakennushankkeen käynnistymisen seurauksena. Aloitettujen teollisuus- ja varastorakennustenkin kuutiomäärä kasvoi lähes kolmanneksen edellisvuotisesta.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 3,7 prosenttia vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista ovat vuodessa kallistuneet kaukolämpö 8,5 prosenttia ja sähkö 7,8 prosenttia. Kevyen polttoöljyn hinta on laskenut 10,1 prosenttia. Työkustannukset nousivat 2,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli syksyllä 2006 yhteensä 132 600 opiskelijaa. Määrä oli kaksisataa opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2005. Uusien opiskelijoiden määrä oli 36 300, mikä on 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 21 000 tutkintoa. Tutkintojen määrä väheni kaksi prosenttia.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan primäärienergian kokonaiskulutus lisääntyi Suomessa viime vuonna 8 prosenttia. Energian kokonaiskulutus oli 1 480 petajoulea, mikä vastaa 35,3 miljoonaa öljytonnia. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 6 prosenttia. Energian kokonaiskulutuksen kasvuuun vaikutti eniten polttoaineiden käytön lisääntyminen sähkön tuotannossa. Toinen tärkeä tekijä oli teollisuuden energiatarpeen kohoaminen viime vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta.

Vuonna 2006 käynnistettiin runsaan 33 000 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan uudisrakennustöitä aloitettiin noin 42 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on prosentin edellisvuotista vähemmän. Aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä väheni viidenneksen ja julkisten palvelurakennusten 11 prosenttia vuotta aiemmasta. Liike- ja toimistorakennuksia sen sijaan alettiin rakentaa selvästi enemmän kuin vuoden 2005 aikana.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,1 prosenttia vuoden 2006 neljännellä neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kaukolämpö on vuodessa kallistunut 11,2 prosenttia mutta kevyt polttoöljy on laskenut 7,4 prosenttia. Työkustannukset nousivat 4,5 prosenttia edellisen vuoden neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Energian kokonaiskulutus oli 1090 petajoulea tammi-syyskuussa 2006, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2005. Kasvun tärkein syy oli lauhdetuotannon lisääntyminen sähkön hankinnassa. Lauhdetuotannon suuri merkitys, johtuu siitä, että siinä polttoaineita kuluu yli 2,5-kertaisesti tuotetun sähkön määrään verrattuna. Kasvuun vaikutti merkittävästi myös teollisuuden energiankulutuksen kohoaminen viime vuoden alhaiselta tasolta.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen liikevaihto oli 19,6 miljardia euroa eli 1,2 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2004. Rakentamisen liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia. Suuruusluokittain tarkastellen rakentamisen pk- sektorin liikevaihto oli 11,8 miljardia euroa kasvaen 11,2 prosenttia ja suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto vastaavasti 7,8 miljardia euroa. Suuryritysten liikevaihto pysyi samana edellisvuoteen verrattuna.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 1366 petajoulea vuonna 2005, mikä oli lähes 7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 85 TWh eli yli 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2004. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt alenivat 19 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Energian kokonaiskulutus ja päästöt vähenivät, koska sähkön lauhdetuotanto putosi kolmannekseen edellisvuoden korkealta tasolta ja sähkön nettotuonti nousi ennätyskorkeaksi. Sähkön kulutuksen väheneminen johtui teollisuuden pienentyneestä energiantarpeesta.

Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä uudisrakennustöitä aloitettiin yhteensä 12 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Teollisuus- ja varastorakennusten määrä kuutioilla mitattuna väheni 40 prosenttia edellisvuotisesta. Sen sijaan aloitettujen liike- ja toimistorakennusten kuutiomäärä kaksinkertaistui ja aloitettujen asuinrakennustenkin kuutiomäärä kasvoi hieman viime vuoden heinä-syyskuuhun verrattuna.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kaukolämpö on vuodessa kallistunut 9,7 prosenttia ja kevyt polttoöljy 6,0 prosenttia. . Työkustannukset nousivat 3,6 prosenttia edellisen vuoden neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Korjaus 7.11.2006 ilmestyneeseen korjausrakentamisen tilastojulkistukseen. Muutoksen syynä on tilastoinnissa hyödynnettyjen perustietojen tarkentuminen. Julkistuksen tekstiä, kuviota ja liitetaulukoita on muutettu*.

Korjaus 7.11.2006 ilmestyneeseen korjausrakentamisen tilastojulkistukseen. Muutoksen syynä on tilastoinnissa hyödynnettyjen perustietojen tarkentuminen. Julkistuksen tekstiä, kuviota ja liitetaulukoita on muutettu*.

Asunto-osakeyhtiöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2005 kaikkiaan noin 760 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 3,9 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastosta.

Asunto-osakeyhtiöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2005 kaikkiaan noin 760 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 3,9 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastosta.

Korjaus 4.10.2006 ilmestyneeseen julkistukseen. Asuntoyhteisöjen taloustilaston vuosien 2004-2006 asunto-osakeyhtiöitä koskevia tietoja on korjattu 30.10.2008. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Korjauksista tarkemmin.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuoden 2006 toisella neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kevyt polttoöljy on vuodessa kallistunut eniten, 22,7 prosenttia. Kevyen polttoöljyn kallistuminen on erityisesti vaikuttanut kokonaisindeksiin sisältymättömän omakotitalon ylläpitokustannusten nousuun. Työkustannukset nousivat vuoden aikana 1,9 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Korjaus 31.5.2006 ilmestyneeseen Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin julkistukseen. Indeksitietoja on korjattu 28.9. 2006 tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa. Korjauksen syynä on virheellinen kaukolämmön hinta ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen tiedoissa.

Energian kokonaiskulutus oli vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla 759 petajoulea, mikä oli lähes 11 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2005. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat 10 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Kasvun tärkein syy oli teollisuuden energiankulutuksen kohoaminen viime vuoden alhaiselta tasolta. Siihen vaikutti merkittävästi myös lauhdetuotannon lisääntyminen sähkön hankinnassa. Tämä johtuu siitä, että lauhdetuotannossa polttoaineita kuluu yli 2,5-kertaisesti tuotetun sähkön määrään verrattuna.

Vuoden 2006 huhti-kesäkuussa uudisrakennustöitä aloitettiin yhteensä noin 13 miljoonan kuutiometrin edestä, eli viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta maatalousrakennuksia. Kaikkiaan aloitettiin runsaan 11 000 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2005 toisella neljänneksellä.

Vuonna 2004 sähköä tuotettiin Suomessa 82,2 terawattituntia (TWh) eli 82,2 miljardia kilowattituntia (kWh) Tilastokeskuksen sähkön ja lämmön tuotantotilaston mukaan. Kaukolämmön tuotanto oli 33,4 TWh ja teollisuuslämmön 62,1 TWh.

Vuoden 2006 tammi-maaliskuussa uudisrakennustöitä aloitettiin kaikkiaan 6,5 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Teollisuus- ja varastorakennusten kuutiomäärä oli neljänneksen edellisvuotista pienempi. Aloitettujen asuinrakennusten kuutiomäärä sen sijaan kasvoi 16 prosenttia viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli syksyllä 2005 yhteensä 132 800 opiskelijaa. Määrä kasvoi muutamalla sadalla vuodesta 2004. Myös uusien opiskelijoiden määrä nousi hieman edellisvuodesta ja oli nyt 36 900. Vuonna 2005 ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 21 400 tutkintoa, joista ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja tai ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja oli 200.

Tilastokeskuksen vuoden 2004 tilinpäätöstietojen mukaan rakentamisen liikevaihto oli 18,4 miljardia euroa eli 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2003. Rakentamisen liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia. Suuruusluokittain tarkastellen rakentamisen pk- sektorin liikevaihto oli 10,6 miljardia euroa kasvaen 8,1 prosenttia ja suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto vastaavasti 7,8 miljardia euroa ja liikevaihdon kasvu 9,9 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määräindeksi oli vuoden 2005 viimeisellä vuosineljänneksellä 2,5 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuoden saman ajanjakson kasvu oli lähes 3 prosenttia.

Asunto-osakeyhtiöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2004 kaikkiaan noin 733 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 9,7 %. Vuosikorjauskustannukset kasvoivat 9,4 % ja peruskorjausten eli suurempien, aktivoitujen korjauskustannusten määrä kasvoi noin 10 prosentilla.

Asunto-osakeyhtiöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2004 kaikkiaan noin 733 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 9,7 %. Vuosikorjauskustannukset kasvoivat 9,4 % ja peruskorjausten eli suurempien, aktivoitujen korjauskustannusten määrä kasvoi noin 10 prosentilla.

Vähintään 20 hengen talonrakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto oli vuonna 2004 kaikkiaan 1,8 mrd. euroa, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Talonrakennusyritysten koko liikevaihto oli 6,6 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 29 prosenttia ja uudisrakentamisen 71 prosenttia.

Vähintään 20 hengen talonrakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto oli vuonna 2004 kaikkiaan 1,8 mrd. euroa, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Talonrakennusyritysten koko liikevaihto oli 6,6 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 29 prosenttia ja uudisrakentamisen 71 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määräindeksi oli vuoden 2005 kolmannella vuosineljänneksellä 4 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuoden saman ajanjakson kasvu oli 2 prosenttia.

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2004 keskimäärin 2,58 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut laskivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntoyhteisöjen taloustilastosta.

Rakennusyritysten myynnin määräindeksi oli vuoden 2005 toisella vuosineljänneksellä 2,3 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuoden saman ajanjakson kasvu oli 8,3 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä-indeksi oli vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä 3,6 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuoden saman ajanjakson kasvu oli 5,5 prosenttia.

Ammattikorkeakoulututkintoja tai ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja suoritettiin yhteensä 20 800 vuonna 2004. Määrä on prosentin verran suurempi kuin vuonna 2003. Eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, 27 prosenttia, ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, 26 prosenttia kaikista tutkinnoista. Tutkinnoista naisten suorittamia oli 62 prosenttia. Joka viides tutkinto suoritettiin aikuiskoulutuksena.

Rakennusyritysten myynnin määrä-indeksi oli vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä 2 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuoden saman ajanjakson kasvu oli 6,9 prosenttia.

Vähintään 20 hengen talonrakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto oli vuonna 2003 kaikkiaan 1,7 mrd. euroa, mikä on reilun prosentin enemmän kuin edellisenä vuonna. Talonrakennusyritysten liikevaihto oli 6,1 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 28 prosenttia ja uudisrakentamisen 72 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2003 selvästi edellisvuosia enemmän. Energian kokonaiskulutus oli kaikkiaan 1487 petajoulea (PJ), mikä vastaa 36 miljoonaa öljytonnia (Mtoe). Primäärienergialähteistä hiilen käyttö kasvoi eniten, kaikkiaan 32 prosenttia ja sitä käytettiin ennätysmäärä sähkön tuotantoon. Myös maakaasun ja turpeen käyttö kasvoivat 11 ja 10 prosenttia. Energiankokonaiskulutuksen kasvu johtui pääasiassa sähkön tuotannon kasvusta, millä korvattiin aiempien vuosien sähkön tuontia pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, joilla Suomesta tuli vuonna 2003 sähkön nettotuojan sijasta nettoviejä.

Arava-vuokratalojen hoitokulut olivat vuonna 2003 3,68 euroa huoneistoneliömetriä kohden kuukaudessa. Hoitokulut laskivat hieman vuonna 2003.Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta arava-vuokratalojen taloustilastosta.

Rakennusyritysten myynnin määrä -indeksi oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä 3 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuoden saman ajanjakson kasvu oli 4,4 prosenttia.

Ammattikorkeakoulukoulutuksessa opiskeli 129 875 opiskelijaa vuonna 2003. Luku on 2,5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2002. Uusia opiskelijoita oli 36 700, joista nuorten koulutuksessa 29 200. Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin vuonna 2003 yhteensä 20 600 kappaletta, mikä on noin puoli prosenttia edellisvuotta enemmän. Aikuiskoulutuksessa tutkintojen määrä kasvoi hieman, mutta nuorten koulutuksessa tutkintojen määrä laski.